Siirry sisältöön

Lukuohje: Uhrisyndrooma

27 helmikuun, 2020

Aluksi
En osaa sanoa, kuinka ilmiselvä ajatus tämä on, mutta kirjoitan sen jotain kirjoittaakseni. Ehkä siitä on jollekulle iloa. Samalla se saattaa avata teoksen ”selittämättömyyttä”, jollaisesta olen kuullut puhuttavan. Mitään selittämätöntähän Salmenniemen novellistiikassa ei sinänsä ole, käsitys johtuu pikemminkin väärinymmärryksestä ja hivenen ”vääränlaisista” lukuoletuksista.

Tietenkään ei ole olemassa vääränlaisia lukuoletuksia.

Tietenkin myös on.

Pahoittelen, mikäli tämä on ilmiselvää tai jos keksin polkupyörää uudelleen. Lukemissani kritiikeissä seuraavassa esittämäni ajatus ei ole tullut vastaan, mutta en ole kuunnellut esimerkiksi Siltala-podcastin Salmenniemi-jaksoa. Ehkä haluaisin vain teroittaa, että ”Viitteet” -novelli ei ole niin tyhjiömäinen ja selittämätön, kuin mitä joissain yhteyksissä on annettu ymmärtää.

Biografistisemmalla tasolla huomautan, että minut kyllä mainitaan teoksen kiitoksissa ja olen ateljeekritikoinut ja kommentoinut valtaosan novelleista, mutta ”Viitteitä” -novellin merkityksestä, ainakaan niin laajalla tasolla kuin seuraavassa esitän, emme Harryn kanssa keskustelleet. Niinpä lukuohjettani ei kannata ottaa minään kiveen kirjoitettuna tekijän intentiona, mikäli sellainen lukijoita vielä kiinnostaa.

 

 
Lukuohje
Harry Salmenniemen Uhrisyndrooman novelli ”Viitteitä” lienee kirjoitettu, taitettu ja sijoitettu tarkoituksella kirjaan heti ”Matkalla” -novellin jälkeen, mutta myös juuri ennen novellia ”Me taistelemme lapsen vuoksi”. Näin toisaalta siksi, että lukija ymmärtäisi niiden välisen elimellisen yhteyden, toisaalta siksi, että ”käyttöliittymä” olisi luontevampi. Kahden jälkimmäisen tekstin välissä välissä on lyhyt, muutaman sivun mittainen novelli ”Puutarha”, mutta se on vain välisoitto, tunnelmanmuunnin ja -tasaaja: se on sijoillaan teoksen kokonaisdynamiikan vuoksi, kuten tietenkin myös kaikki muut novellit.

(Kaikki Salmenniemen tekstit läpi kolmen novellikokoelman toimivat tietenkin yksittäisinä olentoina, mutta pääasiallisesti kyse on nimenomaan teoskokonaisuuksista: isommat tekstit tarvitsevat ympärilleen tueksi pienempiä, jotta kokonaisuuteen ei syntyisi vääränlaista pulleutta. Tämän voinee lukea runokokoelmien ja asetelmallisuuden piirteeksi. Galleriatila. Ikebana. Asioiden väliset mittasuhteet. Abstrakti taide. Ja niin edelleen.)

Mutta erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että keskenään yhteydessä olevat novellit ”Viitteitä” ja ”Me taistelemme lapsen vuoksi” ovat muutamaa sivua vaille samanmittaiset. Iso osa ”Viitteitä” -novellin viitteistä täsmääkin ”Me taistelemme lapsen vuoksi” -novellin kohtiin, mikäli tekstejä lukee ”läpikuultavasti”, sivujen kohtia keskenään verraten. Vastaavasti ”Viitteitä” -novellin alkupuolen viitteet tuntuisivat täsmäävän ”Matkalla” -novellin kanssa, jossa esiintyy Haarla-niminen henkilöhahmo. Samalla viite esimerkiksi viite 4 muistuttaa, että Haarla-niminen hahmo esiintyi myös Uraanilamppu-teoksen ”Krematorio” -novellissa…

Uhrisyndrooman mainitsevat viitteet voivat toki viitata koko teokseen, mutta luultavammin kuitenkin nimikkonovelliin. ”Viitteiden” ja ”Uhrisyndrooman” välinen taitollinen jännite onkin kiinnostava: onko jälkimmäisen ilmavalla taitolla (siis: paljon tyhjää tilaa) jokin muukin kuin asetelmallinen, lukemiseen ilmavuutta luova funktio?

Mutta toisin sanoen: juju piilee siinä, että lukee novelleja samanaikaisesti, sivu kerrallaan, verraten viitteiden kohtaa sivulla varsinaisen ”leipätekstin” vastaavaan kohtaan. Tekstit on taitettu sopimaan yhteneväisesti, triggeröitymään suunnilleen samoille kohdille.

Toki kaikilla viitteillä ei ole ilmiselvää yhteyttä juuri näiden kahden ”päänovellin” kanssa. Muutama viite on esimerkiksi käännös teoksessa aiemmin esiintyneistä vieraskielisistä lauseista, mikä tietenkin alkujaan tarjoaa ilmiselvimmän lukuohjeen soveltaa viitteitä myös teoksen muihin teksteihin. Niinpä asiaan vähän perehtyvälle lukijalle käy esimerkiksi ilmi, että viite 12 viittaa novelliin ”Ratkaisu”, jossa Björkenheim esiintyy.

En mene tässä sen kummemmin teoksen ulkopuolisiin viitteisiin, jotka on listattu teoksen lopussa. Osa niistä kytkeytyy juuri ”Viitteitä”- ja ”Me taistelemme lapsen vuoksi” -novelleihin.

 

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: