Skip to content

Lontoon kirjat

kesäkuu 18, 2013

Lista kirjoista, jotka kannoimme ”lomaltamme” kotiin. Tästä puuttuu muutama K:n ostama käsi-/paperityökirja sekä kolme sarjista (no ok, sarijkset: Warren Ellisin/Kaare Andrewsin turhahko X-Men Xenogenesis, Grant Morrisonin/Sean Murphyn Joe the Barbarian ja Morrisonin/Frank Quitelyn liikaan metailuun sortuva Flex Mentallo). Asiaan:

  • Fakes: An Anthology of Pseudo-Interviews, Faux-Lectures, Quasi-Letters, ”Found” Texts, And Other Fradulent Artifacts (edit. David Shields & Matthew Vollmer, aiheeltaan kiinnostava antologia, kirjoitan tästä lisää jos jaksan.)
  • Raymon Roussel: Locus Solus & New Impressions of Africa
  • Jonathan Franzen: Farther Away (En ole edelleenkään lukenut yhtäkään Franzenin romaania, mutta How to Be Alone -esseekokoelma sai juuri sen verran ajattelemaan, että ostin tämän uudenkin kentältä lukemiseksi lentokoneeseen. Muutama henkilökohtainen essee David Foster Wallacesta, muuten lähinnä kokoelma (sinänsä hyviä) lehtijuttuja [linnuista, Franzen on bongari] ja kritiikkejä/kirjanostoja, mutta ei mitään erityistä. Snadi rahastuksen aromi. Otin kuitenkin Donald Antrim -vinkin talteen. Kokoelma on jo suomennettukin nimellä Yksin ja kaukana.)
  • Ben Marcus: The Age of Wire and String (Minulla oli Marcusin kummallinen ja kaunis kirja jo yhtenä versiona, mutta tässä on mukana hauska kuvitus & tekijän nimmari!)
  • Flannery O’Connor: Complete Stories (O’Connoria kehutaan aina niin jumalattomasti, että pakko ottaa haltuun. Jos en jostain syystä pidä, niin vaikka pakkoluen; voinpahan sitten hyvällä omatunnolla haukkua tätä jenkkinovellistiikan kansallisaarretta.)
  • Adam Johnson: The Orphan Master’s Son (Pulitzer-voittaja vuosimallia 2013, jonka K taisi valkata matkalukemisekseen jonkin Jennifer Eganin kirjan sijaan.)
  • Gilbert Sorrentino: Mulligan Stew (Metafiktioiden metafiktio, jonka löysin divarista neljällä punnalla)
  • Thomas Pynchon: Against the Day & The Crying of Lot 49 (Against the Day on vähän kädenlämpöinen kirja, mutta se maksoi jotain kolme puntaa ja näyttää komealta hyllyssä. Lot 49:n olen lukenut vain suomeksi & se maksoi divarissa punnan.)
  • Tao Lin: Richard Yates (Alkutylsyyden jälkeen yllättävänkin koskettava, joskin lähinnä käsitteellisesti: onko tylsää lukea kirja tylsyydestä? Kyllä ja ei, varsinkin kun luin sen pääasiallisesti kylpyammeessa makoillen.)
  • Jeffrey Eugenides: Middlesex (Etovahko kirja, mutta K ei ole lukenut & sai osana tarjousta muotoa ”4 kirjaa 10 punnalla”, Greenwichin katutorilta).
  • Hilary Mantel: Wolf Hall (Booker-voittaja vuosimallia 2009, jonka sai myös jollain pakettialennuksella. Tudorien aika kiinnostaa jollain pervolla tavalla, mutta en tiedä saako näitä kulttuuritätimedian rummuttamia tiiliskiviä ikinä mahdutetuksi aikatauluun.)
  • Donald Antrim: The Hundred Brothers (Jonathan Franzenin esipuheen/esseen myötä edes jonkinlaiseen tietoisuuteen noussut kokeellinen romaani. Tämä voi olla kova. Kirjakaupan nuori miesmyyjä oli innoissaan, kun huomasi mitä olen ostamassa.)
  • Dylan Thomas: Collected Poems (osa 4 kirjaa 10 punnalla -tarjousta)
  • Simon Flynn: The Science Magpie (K rakastaa tieteellisiä kuriositeettejä käsitteleviä, leppoisia tietokirjoja. Ei sillä, niin minäkin.)
  • Oliver Sacks: The Mind’s Eye (Sama kuin edellä, vaikka onhan Sacks nyt sentään Sacks! Tällä kertaa tohtorin aihepiirinä ovat näkemisen neurologiset pervoumat)
  • John Ashbery: Collected Poems 1956-1987 (Tekijämies Mark Fordin toimittama 1043-sivuinen mötkö, jossa on Ashberyn 12 ensimmäistä kirjaa. En ole koskaan pystynyt innostumaan Ashberystä muutamia juttuja lukuun ottamatta, mutta jos joskus jaksaisi perehtyä ihan kunnolla… Sitä paitsi 20 puntaa 12 runokirjasta ei ole paha hinta.)
  • Doris Lessing: The Memoirs of a Survivor (osa jo mainittua 4/10-tarjousta, autobiografian suomennetun kakkososan olinkin juuri ostanut Suomalaisen kirjakaupan alelaarista. En tiedä onko tästä mihinkään, mutta kirjailijoiden omaelämäkertakirjallisuus on yleensä parempaa kuin fiktio.)
  • Colum McCann: Let the Great World Spin (K kaivoi divarista tämän muutaman vuoden takaisen National Book Award -voittajan, josta en tiedä yhtään mitään.)
  • Abigail Willis: Musems & Galleries of London (Pitihän meidän tarkistaa, että onko vielä jotain kuranttia näkemättä.)
  • Lorrie Moore: Self-Help (Niin ikään Franzenin mehustelema, Mooren esikoisnovellikokoelma vuodelta 1985. Luin jo matkalla suupalana [alle 170 sivua]. Kaiken kaikkiaan mainio novellikokoelma, joka on heikoimmillaan silloin, kun hassuttelee. Loore on ainakin tämän kokoelman perusteella parhaimmillaan lyyrisenä, ei satiirisena. Toisaalta kokoelma tuntuu noudattavan tekstijärjestyksessään hassu/koskettava/hassu/koskettava -linjaa, joten kenties toista ei ole ilman toista.)
  • Elizabeth Wein: Code Name Verity (Höpsähdimme metromainontaan, joku kehuttu toisen maailmansodan aikaan sijoittuva vakoojaromaani.)
Mainokset
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: