Skip to content

Clark Ashton Smith, M. John Harrison & fantasian asuttaminen

marraskuu 20, 2012

Teemun alkujaan Tuli & Savussa ilmestynyt, sittemmin hieman modattu mainio teksti kauhu- ja scifirunoilija Clark Ashton Smithistä, Lovecraftin aikalaisesta. Kontekstualisoinnin ohella itseäni kiinnostaa tietenkin Clark Ashton Smithin estetiikkaan (tekstin mukaan) liittyvä ”vertauskuvan kirjaimellistaminen, josta puolestaan kirjoittaa M. John Harrison.

Eli: ”kun ahnas lukija kolonisoi esikuvansa runollisen kuvaston tai kerronnan voidakseen “oikeasti elää niissä” ” ja edelleen: ”muuttaa psykologiseksi realismiksi sen, mikä alunperin oli kielellistä fantasiaa; kuvaa asuttaviksi maailmoiksi paikat, jotka alunperin olivat mielikuvituksen ja todellisuuden rajankäyntiä.” (Manninen)

Kaikki tämä liittyy todellakin myös pelikulttuuriin ja fanfictioniin, no hyvä, ehkä pikemminkin ajan henkeen ja kaikkeen viihteeseen: mitäpä ei ajettaisi psykologisen realismin mankelin lävitse ja koetettaisi jokapäiväistää.  Fantasialle ei ole sijaa, ellei sitä perustella analogiseksi kuluttajan arkikokemuksen ja ”ihmisenä kasvamisen” kanssa. Jäljelle jäävä osuus vedetään kuvastoltaan keskiaikaiseksi, mutta hengeltään harmaan sävyjen kyyniseksi sosiaalidarwinismirealismiksi (Game of Thrones).

Toisaalta interaktiivisuus (kaikenlaiset pelit ja erityisesti pelimäisten piirteiden siirtyminen arjen ja työn puolelle,  digitaalinen kulttuuri jne.) muuttaa väistämättä kokemisen sääntöjä. Vaikka draaman peruskaari olisi edelleen Aristoteleeltä peräisin (kuten se keskimäärin kaikessa myyvässä viihteessä on), voidaan nyt moninpelattavien tietokonepelien avulla asuttaa INTERAKTIIVISESTI ties millaisia maailmoja, jotka ovat visuaalis-auraattisesti tismalleen identtiset kullekin kokijalle ilman, että mielikuvitusta tarvitsisi väliin koodaamaan ja maalaamaan maisemaa (kirjallisuus). Kenties vain laajennettua ja pitkitettyä toimintaelokuvaa, mutta ainakin siellä näennäisesti juostaan ja tutkitaan itse. Illuusiostahan siinäkin on kyse, vaikka kuinka ”kolonisoitaisiin” (Harrisonin tekstin moralisoiva ja närkästynyt sävy toisaalta huvittaa).

Tavallaan juuri tästä saattaa olla kyse minunkin tilallisuustoiveissani. Vaikka haluaisin taiteeni ja viihteeni nimenomaan taiteena ja viihteenä, ei haave virtuaalitodellisuudesta voi olla nakertamatta taustalla ja vaikuttamatta kokemukseeni. Olenhan pelannut koko pienen ikäni. Tästä voinee yleistää melko turvallisesti; minä en todellakaan ole yksin.

Silti tai juuri siksi se, mikä minua fantasia- ja scifikirjallisuudessa ENITEN häiritsee on kuvailu. Maisemien kuvailu. Uusien muukalaisrotujen kuvailu. Sään kuvailu. Arkkitehtuurin kuvailu.  Ehkä tätä infoa dekoodaava mielikuvitukseni osa on surkastunut elokuvien, sarjojen ja pelien myötä: eihän minun enää tarvitse purkaa infoa ympäristöstä, kun voin ottaa sen passiivisesti vastaan. Tässä on tietenkin katkos ”aidon” fantasian ja visuaalisen fantasian välillä: voimme puhua Suurista Muinaisista (tai jumaluuksista, tai ympyrän nelöimisestä), mutta emme aktuaalisesti kokea niitä, edes näyttöpäätteellä tai valkokankaalla: ne ovat selittämättömiä, sanoinkuvaamattomia, ymmärryksen ylittäviä. Tämä on ehkä kirjallisuudesta kadonnut ironian, sedimenttien, kapitalismin ja kulutuskulttuurin myötä, mutta toisaalta mistä minä tiedän, oliko se alkujaan ikinä missään ”kirjallisuudessa” tai ”taiteessa” läsnä lainkaan.

Tästä voisi olla näennäisen lyhyt tie David Foster Wallacen, Jonathan Franzenin ja muiden ”vanhan” kirjan fanien ja puolestapuhujien sanoman ytimeen: visuaalisen, interpassiivisen kulttuurin myötä ei osata enää lukea, mutta toisaalta juuri scifin, kauhun ja fantasian yhteydessä voi aivan hyvin kontrata: ehkä nykyään ei pikemminkin osata kirjoittaa.

Mainokset
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: