Skip to content

Valokaapeli

Touko 6, 2011
tags:

Lumisade on kuin tuhkaa1, nykyään.

Tyttö2, jota sanottaisiin ”lutkahtavaksi”, tanssii minihameessa ja juovuksissa, kun artisti lausuu biitin päälle ekoarkkitehtuurin ja kaupunkitilan mantroja.

Pidän korvistasi, koska ne ovat läpikuultavat, valossa

laukeaa epileptisiä kohtauksia. Puhut ja korvissani soi3, jotain akvaariokalojen ruokkimisesta.

Kauneus ei katoa, jos implantoi itsensä täyteen silikonia. Uudisrakennukset sortuvat kuin keuhko, jäljelle jäävään pussiin suuret kilpikonnat4 tukehduttavat itsensä; lopulta meidän synteettiset luurankomme johtavat valoa, ikuisuutta, tietovirtaa.

*

1 Hiuksia.

2 ”Isäni kielsi minua pienenä nukkumasta sukat jalassa, joten nykyään pelkkä ajatuskin ällöttää minua.”

3 Pieni katkos tietoliikenteessä jähmettää kuvan, vaikka ääni jatkuu. Lopulta kuva ottaa äänen kiinni ja kasaa itsensä toistumiensa päälle. Kasvot sortuvat, kasautuvat, repeävät ja ovat taas terävät.

4 Hetken ajan luulen roskaa kevään ensimmäiseksi perhoseksi.

Mainokset
One Comment leave one →
  1. Touko 6, 2011 1:50 pm

    Näistä ”alaviiterunoista” on huomautettava, että WordPressin ulkoasu ei palvele mitään tarkoitusta, enkä oikein osaa muokata sitä. Paremman kuvan ajatuksestani saa, kun lukee nämä runot Synteettisestä kuidusta: http://schnabelmann.blogspot.com/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: