Skip to content

I like to muovit muovit

elokuu 24, 2010

Patalonia ottaa kiinni juppiuden uudesta noususta. Mutta onko dialogistien äänessä kuristuvaa epätoivoa? Kauheinta on huomata ymmärtävänsä nekin lähtökohdat, joiden kanssa on päinvastaista mieltä. Huomata jälleen, että mikä hyvänsä alkaa tuottaa itselleen lähes fyysisiltä tuntuvia perusteita ja oikeutuksia, kunhan se on tarpeeksi monen ihmisen todellisuutta tarpeeksi kauan. Jos kulttuuri on nykyään pääasiassa kuvallinen – kuulun niihin, joiden mielestä näin on – miten vastaansanomatonta siinä lilluminen onkaan, miten tuon eetoksen voi estetisoida osaksi aineenvaihduntaansa. Näillä ihmisillä todella kasvaa päässään synteettistä kuitua.

Ulkonäön ja monomaanisen tehokkuuden naittavan aateihanteen nousun huomaa myös tarkastelemalla Blogilistan luetuimpia blogeja; muotia, muotia ja muotia. Eikä mitä tahansa maailman muotia metailevaa kommentaaria, vaan nimenomaan reportaasia kirjoittajien itsensä matkasta kohti jotain – mutta mitä? Ei tietenkään mitään, sillä aivan kuin kapitalismilla ei ole päämäärää tai loppuihannetta, ei myöskään muotia ole olemassa teleologisessa mielessä. Se on vain erilaisten valtamekanismien ja kauneusihanteiden vuorottelua, jota voi verrata mp3-soittimien shuffle-toimintoon. Entropia tietenkin tulee lopulta vastaan; voi vain vanhentua, kuihtua ja korvata kehonsa osia toisilla – synteettisillä tai orgaanisilla. Tiede ja teknologia ottavat jatkuvasti kiinni, eikä ”luonnollisuudella” ole pian enää merkitystä. Tämä kaikki on tuttua ja kovin kliseistä. Kliseistä koska se on totta. Hirvittävää koska se on keskeistä.

Voiko näille jokaisen solunsa kaupallistaville, näille tehokkuusajatteleville, näille individualismiinsa uppoaville koneistoille sanoa vastaan yhtään mitään? Pitäisikö heille sanoa jotain? Hallituksen linjaan heidän eetoksensa sopii kuin nappi silmään. Kokoomuksen ei todella tarvitse tehdä enää yhtään mitään, jos ”uusjuppius” selviää hallitsevaksi meemiksi. Yliopisto tai muu vastaava AMMATILLINEN (yliopiston alennustilasta ja sen myymisestä työmarkkinoiden huoraksi en jaksa enää sanoa yhtään mitään) koulutus suoritetaan hetkessä ja uraputkeen päästään parhaassa tapauksessa alle 25-vuotiaana. Kavereille on aikaa vain siksi, koska menevän ihmisen repertuaariin kuuluu kavereita. Pohjimmainen syy, kuten realisti minussakin sanoo, on välinearvo. Poliittisuus ja yhteiskunnallisuus kuihtuvat pois, koska a) siihen ei riitä aika ja resurssit ja b) menevän ja yrittävän, kauniin ja toimeliaan ihmisen toimeentulo on joka tapauksessa turvattu.

Eikä siinä mitään. Onnellisuuksia on monia. Tekstin nuoret naiset sanovat, että halveksuvat työttömiä ja vanhempia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä heidän kauneusihanteitaan. Hyvä, yleisestä apatiasta huolimatta kaikilla ihmisillä on onneksi vielä mielipiteitä sekä persereikä.  Tässä on melko yksinkertaisesti ilmaistuna omani: vaikka tuskastuttavuuteen asti ymmärrän heitä, minä myös halveksun näitä nuoria naisia kehoni jokaisella solulla. He tuntuvat vastustavan kaikkea sitä, mitä minä pidän ihmisyydessä arvokkaana.

He tuhoavat kaiken mitä rakastan.

Advertisements
2 kommenttia leave one →
  1. elokuu 24, 2010 3:30 pm

    Opiskele ahkerasti sitä kirjoittamista!

  2. Jussi O: permalink
    elokuu 24, 2010 11:00 pm

    Minunkin teki mieli sanoa ko. jutusta jotain, mutta se oli jo liian… öh, pysäyttävä. Kiitos tästä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: