Skip to content

Kirjat 2009

tammikuu 7, 2010

Aika vaihteeksi listata. Nimekkeen perässä pienet mietelmät, jos muistan kirjasta jotain ja jos jaksan.

Proosa/tieto

Cormac McCarthy: No Country for Old Men. McCarthy on eleganttia matskua, mutta ei tätä kannata lukea jos on Coenin leffan nähnyt: ne ovat oikeastaan yksi yhteen. Itse asiassa naurettavan tarkasti. Toisaalta tämän lukee aika hetkessä. Ei läheskään niin hyvä kuin The Road.

Grace Paley: The Little Disturbances of Man. Donald Barthelmen ystävä ja arvostama kirjailija, mutta tämä novellikokoelma on aika perinteistä, vähän hipsteriä jenkkinovellia. Siis tavallaan sarjaa Raymond Carver, mutta ei niin kyynistä ja pelkistettyä.

Kobo Abe: The Box Man. Abe metailee. Tarinan päähenkilö asuu pahvilaatikossa ja kertoo pahvilaatikkomieheyden pointeista. Siihen asti ihan ok, mutta sitten lähtee käsistä kun yhtäkkiä kertoja ei tiedäkään kuka on ja kuka on kertoja ja sitä rataa. Eli liikaa nyt jo aika tylsää metatasoilua.

Donald Barthelme: The Dead Father. Tämä oli lempikirjojani, ja kai se on vieläkin, vaikka ei  se enää kolmannella (tms.) lukukerralla juuri säväyttänytkään. Barthelmelle lienen aika paljon velkaa runotyylini suhteen. Kukaan ei vain tiedä tai tajua sitä.

Neal Stephenson: Cryptonomicon. Stephensonin järkyttävän paksusta, koodinmurtamismausteilla peitellystä tiiliskivilukuromaanista kirjoitin jotain täällä.

David Mitchell: Cloud Atlas. Mainio kirja. Monta tarinaa tyyli/genrevaihtelun keinoin, scifistä nykydekkarin kautta Melville-pastissiin. Enemmän tai vähemmän löyhällä yhteensitomisella. Taitavasti kirjoitettu. Sammakko on julkaissut tämän suomeksi nimellä Pilvikartasto.

Frederick Barthelme: Chroma. Barthelmen kirjailijaveljen novellikokoelma. Samaa sarjaa Grace Paleyn kanssa. Tylsä.

Risto Isomäki: Litium 6. Hämmentävän huonosti kirjoitettu ekotrilleri, kun ottaa huomioon että Isomäki on ollut Finlandia-ehdokaskin ja julkaissut jo useita romaaneja. Tosin Isomäki sanoo kirjoittavansa valistaakseen ympäristökysymyksissä. Asiasisältö onkin kunnossa, tällä kertaa aiheena atomipommit.

Johanna Sinisalo: Linnunaivot. Muutaman oivalluksen nopsalukuinen romaani Australiaan lähtevistä vaeltajista. Hienoista analyysia nykyihmisen reilaushimosta, joka kuitenkin jää aika pintaraapaisuksi. Sinisalo on pahimmasta päästä alisuorittaja: hänen kirjoissaan on yleensä aina kiinnostava perusajatus ja hyviä ideoita, mutta itse toteutus jää kuriositeettitasolle. Sama vaivasi saippuasarjakäsikirjoittajista kertovaa Lasisilmää.

Daniel Katz: Berberileijonan rakkaus ja muita tarinoita. Ihan okei novellikokoelma, Katz tuntuu jollain tavalla sivistyneeltä ja elegantilta. Se on harvinaista suomalaiselle prosaistille.

Slavoj Žižek: The Plague of Fantasies. Nämä yhteiskunnallisemmat jutut ei juuri päähäni jää, tästä kirjoitin jotain taannoin. Zizek on Zizek.

F. Scott Fitzgerald: The Great Gatsby. Onko jazz-kauden jenkkiklassikko maineensa väärti? Ei se täysin huonokaan ole.

Georges Bataille: Silmän tarina. Loistava, päätä sulattavaa kamaa.

Donald Richie: Ozu. Kirja Ozun leffatuotannosta ja metodeista. Hyviä kohtia, pidemmän päälle tylsähkö.

Juri Nummelin: Valkoinen hehku – Johdatus elokuvan historiaan. Perusteos.

Osamu Dazai: Ei enää ihminen. Dazai on häpeällistä matskua. Hieno.

Maurice Blanchot: Päivän hulluus / Emmanuel Levinas: Ajatuksia päivän hulluudesta. Tästä en muista yhtään mitään.

David Markson: Wittgenstein’s Mistress. Tämä on hieno. Poikkeaa myös estetiikaltaan Marksonin muista, yksinomaan
anekdoottikasaukselle perustuvasta listaamisesta. Ystäväni pitivät Reader’s Blockista enemmän, mutta minun valintani on Wittgenstein’s Mistress, sen kaunis yksinäisyys kielen ja kielen romun kanssa.

David Markson: Reader’s Block. Katso edellä. Markson kannattaa ehdottomasti tsekata, tästä kannattaa lähteä, jos haluaa perusteet. Markson nimittäin tekee samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan ja ei näitä muutamaa kirjaa enempää jaksa.

Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Paikannimet: paikkakunta. Ainakin vielä tässä vaiheessa aika sisäsiistiä lasikuistimatskua. Hyvää toki. Saa nähdä koska ehdin ja jaksan jatkaa Proustin lukemista.

Tommi Melender: Kunnian mies. Melenderistä kirjoitin täällä.

Osamu Dazai: Laskeva aurinko. Rakenteellisesti ehyempi kuin Ei enää ihminen. Ahdistavia, hyviä kirjoja.

David Foster Wallace: This is Water. Rahastusmielessä kirjanakin julkaistu DFW:n esitelmä vedestä, joka löytyy myös verkosta. Ei DFW mitään huonoa kirjoittanut.

Slavoj Žižek: Enjoy Your Symptom! En pitänyt ja tajunnut tästä niin paljon kuin Plague of Fantasiesista, sen muistan.

Enni Mustonen: Yllätysperintö. Etäopiston lukupiirichatin vetämistä varten luettu lukuromaani. Mitä näistä nyt voi sanoa. Nuori nainen lähtee kaupungista sukutilaansa hoitamaan. Lehmän tisuja puristellaan ja vähän ehkä rakastutaankin. Naapuriin toki, ei lehmään.

Kalevi Seilonen: Metsäroisto. Mainio ja hämmentävä kirja. Miten Seilonen on vointu saada valtionpalkintoja? En kysy siksi, että hän olisi niin huono, vaan siksi, että hän on niin hyvä.

Malcolm Lowry: Tulivuoren juurella. Deliriumin kuvauksena ymmärrän, miksi alkoholisoituvat kirjallisuusfanit pitävät tästä. En tiedä. Vahvasti elokuvallinen, mikä oli ilmeisesti kirjailijan tarkoituskin. Pitäisi katsoa se filmatisointi, pitäisin siitä luultavasti enemmän. Tällainen modernistinen, vähän postmodernilla jo flirttaileva "latinot Toisena" -matsku tuntuu jokseenkin valjulta nykyään. Ei silti huono. Olisi pitänyt lukea alkukielellä, mutta jostain syystä en pysynyt kerronassa mukana. Olisin mieluusti pitänyt tästä enemmän.

Balthus: Elämäni taiteilijana. Balthus, tuo sympaattinen nuorten tyttöjen vaginoiden maalaaja. Oudon rauhoittava kirja, vaikka ranskalainen taustaeetos onkin ellottava. Pompidoun ja Orsayn museoiden parhaita juttuja olivat muutamat Balthusit.

Roland Barthes: Pariisin iltoja. Murheellinen ja käsittämättömyydessään loistavan typerä julkaisu. Vanhentuva kirjallisuushintti haaveksuu nuorista kauniista pojista ja lukee Chateaubriand’n Napoleon-elämäkertaa ja miettii josko moderni on sittenkään häntä varten. Samalla näkee aika hyvin (ja kärjistäen) välähdyksen siitä, miten patamodernistinen 1900-luvun ranskalaisten "postmodernien" filosofien taidemaku oli.

Mark Z. Danielewski: House of Leaves. Danielewskin mainiosta klöntistä enemmän täällä ja täällä.

J.M. Coetzee: Disgrace. Loistava. Coetzeessa toteutuu varmasti jokin hiotun romaanin periaate. Moraalinen, häpeällinen, sietämätön, koskettava.

Aldous Huxley: Tajunnan ovet & Taivas ja helvetti. Kirjoitin tästä arvostelun Nuoreen Voimaan, mutta sitä ei ole vielä toistaiseksi julkaistu. En jaksa purkaa Huxley-kelaa nyt.

Iain M. Banks: Matter. Banks on aina Banks, mutta niin tämä kuin edellinen kirja The Algebraist tuntuvat vähän hajoavan ja loppuvan kesken.

Bashō: Kapea tie pohjoiseen. Symppis.

Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys. Hrabalin pieni kirja kirjoja ammatikseen tuhoavasta vanhasta kirjahamstraajasta on mainio.

Steven Erikson: Gardens of the Moon. Volume One of the Malazan Book of the Fallen. Perskutan toimivaa, vakavahkoa nykyfantasiaa, jota en ole vielä saanut jatkettua.

Bohumil Hrabal: Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille. Yhdestä virkkeestä koostuva kirja, siellä täällä ihan hyvää settiä.

J.K. Rowling: Harry Potter and the Philosopher’s Stone. Jostain syystä aloin lukea Harry Pottereita uudestaan, mutta tajusin onneksi lopettaa leikin ajoissa kesken.

Georges Bataille: Madame Edwarda. Ei vedä vertoja Silmän tarinalle.

J.K. Rowling: Harry Potter and the Chamber of Secrets

Päivi Perttula: Suhdetta. Perttulan ainoaksi jääneestä romaanista olin hetken innoissani.

Taneli Viljanen: Kaksiosainen mies. Tästä jotain täällä.

J.K. Rowling: Harry Potter and the Prisoner of Azkaban

Michel Houellebecq: Halujen taistelukenttä. Ranskalaisen nykymoralismin ja uuskonservatistin debyytti. Synkkä ja kuristava pieni kirja. Vaikea sanoa mitään. Ei niin "hyvä" kuin muut Houellebecqit.

J.K. Rowling: Harry Potter and the Goblet of Fire

Manuel Puig: Hämähäkkinaisen suudelma. Puigin näpsäkästä dialogiromaanista jotain täällä.

Jean Baudrillard: Terrorismin henki. Pieni kirja, vessalukemistona vedin. Ihan napsakkaa peruskauraa. Sinänsä en saisi lukea vessassa.

Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri. Olihan tämä kaikkeen kehuun nähden tylsä, kylmä ja yhtä kokeellinen kuin modernismi sata vuotta sitten. SIITÄKIN huolimatta sen olisi pitänyt olla Finlandia-ehdokkaana. Tällainen proosavuosi Suomessa.

Bernard Beckett: Genesis. Tämä oli itse asiassa hauska yllätys. Jämäkkä pieni dystopia/utopiakuvaus Orwellin ja Huxleyn jatkumoon, jossa oli myös ainakin minut yllättävä lopputwisti. Ei ole pitkä, joten kannattaa ainakin maistaa.

Markku Eskelinen, Jyrki Lehtola: Jälkisanat. Sianhoito-opas. Tämä minun listoillani parhaan kotimaisen kirjan titteliä aika vahvasti pitävää kasapanosta käyttelin hyväkseni täällä. Minulla on kirjaan myös jo nostalgiasuhde, mikä on kovin perverssiä.

Steve Aylett: Lint. Villi elämäkerta kuvitteellisesta pulp-kirjailijasta. Hauskaa matskua. Ei silti läheskään niin hyvä kuin Aylettin The Caterer.

Jorge Luis Borges: Kuvitteellisten olentojen kirja. Siisti bestiaario, joka saisi olla vielä paljon pidempi. Borgesilla on maaginen taito samalla sekä rauhoittaa, häiritä että inspiroida.

Jeanette Winterson: Majakanvartija. Ihan ok. Tästä voisi kirjoittaa enemmän, tietystä proosakerronnan tyylistä. Wintersonia voisi lukea hieman enemmänkin.

Ville-Juhani Sutinen: Taikuri joka sai yleisönsä katoamaan. Argh, en jaksa enää kirjoittaa tästä, olen käynyt sen verran paljon keskusteluja kirjan teemoilta. Sutisen esseejässikkä on kaunotiedon puolella vuoden kiinnostavin kotimainen, jonka äärellä ajattelin hetkittäin rankasti.

Putte Wilhelmsson: Turmio ja perikato. Tästä täällä, täällä, täällä ja täällä.

Helena Sinervo: Tykistönkadun päiväperho. Ei hyvä. Täällä.

Arto Salminen: Turvapaikka. Salmisista täällä.

Arto Salminen: Varasto

Arto Salminen: Lahti

Michael Moorcock: Elric of Melniboné. Moorcockeista on hankala sanoa mitään lukematta niitä paljon. Tämä on vasta saagan eka osa. Saa nähdä koska ehdin jatkaa.

Louis Althusser: Ideologiset valtiokoneistot. Joululukemistoani. Peruskamaa. Elegantti.

Michael Chabon: The Yiddish Policemen’s Union. Vuoden viimeinen luettu kirja oli myös vuoden parhaita. Pulizer-palkitun genrefiktion asiaa ajavan prosaistin mainio film-noir -romaani vaihtoehtoisella nykyisyydellä ja juutalaismausteella. Hel-vetin hyvin kirjoitettu.


Runot

Kari Aronpuro: Lehmän henkäys. Kädenlämpöinen. En oikeastaan pitänyt. Pettymys.

Harry Salmenniemi: Virrata että. Teen tästä graduani.

Anna Halmkrona: Kolmas sotaleikki. Mjäh. Jotenkin kesken, sutaistun oloinen. Tylsähkö.

Robert Kelly: The Cruise of the Pnyx. En muista mitään.

K. Silem Mohammad: Hanging Out with Pablo and Jennifer. En muista mitään.

Ron Silliman: Sunset Debris. Sillimanilla on aina jokin metodi, jonka voi omaksua parin sivun perusteella, minkä jälkeen en enää hirveästi löydä syitä lukea kirjoja loppuun.

Ron Silliman: Chinese Notebook

Kati Neuvonen: Naku. Proosarunolaatikkomuotoa saisi varioida enemmän. Muutenkin tällainen "nokkela ruumiillisuus" on jo vähän gimmick. Hyvin kirjoitettua perusnykyrunoa, mutta ei tarjoa minulle oikein mitään.

Gösta Ågren: Turuilla. Pidän Ågrenin lyhyistä, aforismimaisista jutuista.

Aki Salmela: Sanomattomia lehtiä. Leviää muistaakseni loppua kohden, mutta alussa on ihan näppärää touhua.

Blaise Cendrars, Paul Eluard: Tuskan pääkaupungit. En muista mitään.

Esa Mäkijärvi: Yökiipijä. Iäisyyskuvastoinen modernismi ei oikein…

Sam Pink: I AM GOING TO KILL MYSELF THEN KILL THE CLONE AND EAT IT. Mainio, vaikka eihän tätä paljon kerrallaan jaksa lukea.

Sam Pink: Bernhard Goetz. En muista mitään.

Tytti Heikkinen: Varjot astronauteista. Sympaattinen, hauska. Minulla on silti vaikea suhde hakukonerunouteen. Teen sitä kaiket päivät nettiä selaamalla joka tapauksessa muutenkin.

Ben Lerner: The Lichtenberg Figures. Tämä oli hyvä.

Kristian Blomberg: Puhekuplia. Tarkkaakin lukemista kestävä, taitavasti kirjoitettu.

René Char: Hypnoksen runot. Inspiroiva.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: