Skip to content

Juokseva kommentaari osa 1: lopuksi

joulukuu 9, 2009

Ehdin jo hieman nolostua kun kirjoitin niin vuolaasti Wilhelmssonin kirjasta, että pistin sen kohdalta hanat kiinni. Sinänsä ei olisi pitänyt, nyt kun jälkikäteen ajattelee.

Käsittelemättä jäi ainakin muotiessee, jossa W nollaa muodin käsitteen aika vakuuttavasti, eikä siihen sinänsä ole mitään lisättävää. Runoesseet käsittelivät runoudesta puhumista ja runopuheen sietämätöntä hämäryyttä, josta olen Puten kanssa aivan samaa mieltä. W käsittelee joitain vuosia sitten Nuoressa Voimassa käytyä Kiiskinen vs. Sinivaara -keskustelua, jossa keskiössä on "kuva". Itse en keskustelua kovin hyvin tunne, joten en osaa kommentoida. Bachelardin Tilan poetiikka saa muuten risuja, jos sellainen kiinnostaa.

Ilmiselvää on joka tapauksessa se, Puten kirjaan liittyen eli ei, että runokritiikin kieli olisi pistettävä remonttiin. Tästä Maaria jo teki oivallista pelinavausta blogissaan.

Viimeisessä esseessä W käsittelee SARVin sisäisiä sotkuja, joista en juuri tiedä mitään; W onnistuu näyttämään vakuuttavasti väärinkohdellulta ja selväjärkisyyden lähettiläältä, mutta toisaalta essee nuuskahtaa myös henkilökohtaisten sotkujen julkituomiselta (mitä vastaan minulla ei sinänsä ole yhtään mitään). Kriitikkojen uudet työsopimukset tekijänoikeuksineen on jokatapauksessa kiinnostava kysymys. Tuskin lienee kovin epäselvää, että meitä/heitä kustaan silmään ja rankasti.

Se Putesta. Seuraavana vuorossa on Turkka Hautalan Salo.

Advertisements
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: