Skip to content

Teemu Mannisen kritiikkiparodia

lokakuu 21, 2009

Tukka Vetäjä
VAN HELSINGIN SANOMAT

Eikö tämä nyt olla jo nähty? Jo iät ajat avantgardistiset subjektit
ovat pyrkineet rekonstruoimaan mentaalisia äärikokemuksia ja
kehystämään kognitiota konkreettisten objektien maailmalla, koska
abstraktiot kansoittavat runouden – ja elämän! – ja myös runouden! –
liian ahtaita raameja! Mutta eihän se semmoinen näille vanhuksille
kelpaa! Sen sijaan halutaan lähestyä esteettistä, poliittista,
henkistä, teologista, filosofista tai kenties jopa autonomista tai
muuten monotonista saturaatiopistettä, jossa runous voisi vain olla,
eikä aina väkisin koittaa olla jotain uutta!

En minä tiedä, miksi näin ajattelen, eikä se varmaan liity mitenkään
Kristiina Bodombergin (s. 1875), Puuhka Perhon (s. 1894), Eemeli
Mielteen (s. 1892), Simo Karjun (s. 1890) ja Hillevi Kivikk’ahon (s.
1889) ilmeisesti uran viimeisiin teoksiin, jotka ovat täynnä täysin
perinteistä ilmaisua ja epätoivoisia kädenojennuksia jotakuta – ketä
tahansa! – lukijaa, kriitikkoa, sosiaalityöläistä tai
henkilöstöpäällikköä kohti, ikään kuin runoilijat kaipaisivat vain
halia, sen sijaan, että heillä olisi jotain mielenkiintoista
sanottavaa. Lähinnähän kyse taitaa kuitenkin olla onaniasta, kuten
runoudessa – ja etenkin vanhojen miesten runoudessa – aina on. Nämä
"käsi"terunoilijat (tajusittex?XD) kun eivät enää jaksa etsiä
esteettistä, poliittista, henkistä, teologista, filosofista eivätkä
myöskään autonomista tai muuten monotonista rajapintaa, jossa (tai
jolla? jonka? josta? pirustako tästä ottaa selvää!) homogeeninen
mössönsä voisi körötellä menemään sitä samaa uomaa kuin aina ennenkin,
siis sitä tekstinpötkylää siinä sivulla, sitä värssyrimpsua.

Pisimmälle typografisen yksitoikkoisuuden vie Kristiina Bloodberger,
joka tekeleessään nimeltä Saippuakulpia (viittaus tiibetiläiseen
buddhalaisuuteen?) lähinnä puhaltelee hihoihinsa ja toivoo, että
lukijat eivät huomaisi näinä sarjakuvan, tietokoneen, elokuvan,
mainosgrafiikan, kännykän, internetin, television, taitto-ohjelmien,
ylipäätään kaikkialta tunkevan esteettisen, poliittisen, henkisen,
teologisen, filosofisen sekä autonomis-monotonisen visuaalisuuden
aikoina, että että nämä makaaberilla (siis pystyynkuolleella) tavalla
jotain entisaikain poljentoa hakevat säkeet hamuavat vain
tekohampaitaan eivätkä todellakaan etsi yhteyttä lukijaan.

Näin syntyy esimerkiksi lähes lukukelvoton runokuva "Mieliudelma".
Tämä groteskilla tavalla liian söpö runoelma kuvaa sitä, kuinka tylsä
ja mielenkiinnoton ihminen Kristiina Bottomblergh on. On vaikea
suhtautua kovin innostuneesti runoilijaan, joka mieluummin runkkaa
pesukoneen takana ja syö popcornia kuin viljelee suuhun mahtumattomia
sanakonglomeraatteja. Taitaa olla tekarit tippuneet sinne
popcornkulhoon. Eihän tästä selviä edes kitschillä! Isompi ongelma on
se, että kokoelman sisäänpäin kääntynyt mieli tai oikeammin mielen
puute purkautuu masturbaattiseen monologiin, josta lukijan on vaikea
saada "otetta" (tajuuttex?XD).

Eemeli Mielle pysyttelee jälleen likemmällä runouden kaanonia, ellei
jopa paniikkihiki otsalla karpaloiden kaanonin varjossa piileskellen.
Mitähän hän oikein pelkää? Varmaan sitä, että hänen värssynsä
paljastetaan yhtä irvokkaiksi teelmiksi kuin Baldersberghofin. Täältä
pesee! Mielteen "keinot" (niitä on tasan yksi!) ovat täsmälleen
samanlaiset kuin Borgburgin, ääni on yhtä monotoninen, mutta Mielle
sentään kimittää hiukan hiljaisemmin. Oikeastaan on vaikea edes
erottaa, mitä sanottavaa hänellä on. Jossain Karjalan maisemissa
ilmeisesti liikutaan, linnut visertää tsirp tsirp ja jotain helkkarin
mimesistä tässä kai yritetään mimoosamaisen näteistä maisemista
tarjoilla, sääli vaan että noista mannuista ei oikein ota selvää,
kunnes tajuaa, että niin: sivulla on vain sanoja ja niin peevelin
paljon, että heti kun yhden lukee niin heti on toinen siinä perässä.
Kummallista! Mutta ei tästä kyllä tolkkua tule. : / Oivalluksia tämä
runous ei juuri tarjoa, totista torvensoittoa senkin lisäksi.
Hengetöntä on. Olisi muusalle voinut tarjota vähän huulirasvaa, näin
puhkirohtuneilla huulilla ei paljon lauleskella.

Näiden ikäloppujen kehäraakkien meiningistä kertonee jotain sekin,
että Puuhka Perhon ja Hillevi Kivikk’ahon teokset ovat itse asiassa
yksi ja sama kirja. Näin vähän ne toisistaan eroavat. Tasapaksu,
samarakeinen, samanarvoinen ja tyylivirheetön (tylsä!), sanoisinko
jopa keskustalainen ilmaisu latelee näissä kirjoissa ilmiselvyyksiään,
jotka valuvat runoilijoiden suusta kuin kuola vähä-älyisen
huulenpielestä. Aika noloa eikä kovin runollista. Vuoksi menee
toisesta korvasta sisään ja luode tulee toisesta ulos.

Simo Karju ei edes ole runoilija, vaan vanhainkodin asukki, joka
ilmeisesti oli mutustellut tyytyväisenä jotain nuotiolaulukirjaa (nää
höperöt seniilit on kun jotain vauvoja, aina pistämässä kaikkea
käsilleosuvaa suuhunsa!) jonka joku järkensä menettänyt lähisukulainen
kuvitteli Simon muistelmiksi, ja on nyt ilmeisesti päättänyt omasta
pussistaan kustantaa. Sinne meni nekin rahat.

Lopuksi pitänee keksiä jokin muikea ja mestarillisen analyysini
napakasti kiteyttävä metafora. Esimerkiksi näin: näiden omaishoidon
tarpeessa olevien ihmisraunoiden ääni on niin käheä, että se tuskin
edes kantaa kuulijan korviin. Jos sellaisia nyt edes onkaan – sillä
miksi ihmeessä viettää aikaa moisten reppanoiden kanssa?

Bildersberger, Perho, Mielle ja Kivikk’aho eivät tarjoa mitään uutta
lukijoille, mitään heidän lukuhorisonttiaan avartavaa, vaan
pikemminkin koittavat (ikään kuin! nää metaforat ei nyt vaan lakkaa
tulemasta!) kutoa epävarmaa verkkoa dementoituneille ajatuksilleen
niin kuin jotkin niljaiset ja hämyisät hämähäkit, mutta tämä ajatusten
häkki (tajuuttex?XD) imaisee lukijan kummalliseen tyhjiöön, jossa
pintaväreilystä huolimatta juuri mikään ei liiku kunnolla.
Ongelmallista on, että runojen minä käy lähes yksinomaan luuppiutuvaa
monologia itsensä kanssa. Tällöin merkityksellinen kommunikaatio olisi
ylipäänsä mahdollista vain siinä tapauksessa, että olisi olemassa joku
samanlainen lukija kuin puhuja, joka olisi kuitenkin samalla riittävän
erilainen puhuja kuin lukija, joka olisi puhujan kanssa erilainen kuin
lukija.

Näin käy valitettavan harvoin näissä kokoelmissa, koska monologi jää
lähinnä hermeettiseksi varjonyrkkeilyksi, jossa tekijä haastaa ja
tyrmää vain itsensä.

Lopuksi vielä sananlasku, joka ei liity mihinkään, mutta kuulostaa
jotenkin tosi nasevalta: "Jos sylkee vastatuuleen, ei kannata jäädä
niille sijoille vartoilemaan."

Kiitos! Mä olen täällä koko viikon!
 

Mainokset
6 kommenttia leave one →
  1. Nimetön permalink
    lokakuu 21, 2009 3:33 pm

    Tää on kyl hyvä, räkätin junassa ääneen kun päädyin Henriikan blogiin tätä lukemaan. Erityisesti pesukoneen takana runkkaava avantgardisti on näkynä ajaton, täydellinen.
    Tää ei nyt vaan sais levitä liian isolle alueelle, kun aattelin pölliä Vetäjän tekstin ja ripotella sen omiin kritiikkeihini lause kerrallaan. Saisi puolen vuoden juttuihin substanssia kasaan.
    -aksu

  2. Nimetön permalink
    lokakuu 21, 2009 3:33 pm

    Tää on kyl hyvä, räkätin junassa ääneen kun päädyin Henriikan blogiin tätä lukemaan. Erityisesti pesukoneen takana runkkaava avantgardisti on näkynä ajaton, täydellinen.
    Tää ei nyt vaan sais levitä liian isolle alueelle, kun aattelin pölliä Vetäjän tekstin ja ripotella sen omiin kritiikkeihini lause kerrallaan. Saisi puolen vuoden juttuihin substanssia kasaan.
    -aksu

  3. Nimetön permalink
    lokakuu 21, 2009 10:47 pm

    Vetäjän kritiikki tanssii cancania Petäjän uskottavuuden haudalla, voi riemua!
    -Raisa

  4. Nimetön permalink
    lokakuu 21, 2009 10:47 pm

    Vetäjän kritiikki tanssii cancania Petäjän uskottavuuden haudalla, voi riemua!
    -Raisa

  5. lokakuu 22, 2009 8:45 pm

    Ön se nykyään monimutkasta, kun ei voi vaan kirjootella runoja. Kauheeta analisointia suuntaan jos toiseenki.

  6. lokakuu 22, 2009 8:45 pm

    Ön se nykyään monimutkasta, kun ei voi vaan kirjootella runoja. Kauheeta analisointia suuntaan jos toiseenki.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: