Skip to content

En halua hävitä vertailuindeksilleni

huhtikuu 22, 2009

Hän sanoi, että runous muodostaa sisällöllisesti monimuotoisen, mutta liiketoimintamielessä haastavan niche-markkinan, jolla ei päästä edes nollakatteisiin. Lyriikan penetraatioaste on matala jopa kirjallisuuden suurkuluttajien keskuudessa, mikä johtuu siitä, että lyriikan sisääntulokynnys asiakasrajapinnassa on korkea ja läpäisykyky mediassa heikko.

Tommi Melender: Kunnian mies (2007)

Hyvä sitaatti siinäkin mielessä, että kirjallisuutta tuntevalle päivänselvä asia on yhtäkkiä pöydällä myös liikemaailman kielellä. Leikkaus on oikeastaan aika tolkuton; ajatella että joku salkunhoitaja miettisi ja jäsentäisi yhtäkkiä runouden markkinoita. Tilanne ei varmasti olisi mieluinen kummallekaan osapuolelle. Runoilijat eivät pidä rahamiehiä ihmisinä (tai vastaavasti he ovat liiankin inhimillisiä, spartalaisia apinoita, kulttuurin pehmeitä arvoja hyväkseen käyttäviä darwinistisia kyborgeja jne) eivätkä varmasti odotakaan rahamiesten ymmärtävän taiteesta mitään (mikä on väistämättä totta), rahamiehille runoilijat puolestaan ovat painolastia ja järjestelmän hapertuneita osia.

Syy siihen, miksi luen Melenderin kirjaa ja jopa pidän siitä liittyy tällaisiin leikkauksiin. En tarkoita mitään kirjallisia keinoja, jotka törmäyttäisivät asioita ja loisivat uuden merkityksen tai näkökulman, vaan yksinkertaisesti teoksen hahmojen näkemyseroja jyrkässä suhteessa esimerkiksi omaani ja älymystöpiireissä vallitseviin; henkilöhahmot ovat varainhoitoyhtiön miehiä, mikä varmasti jo kertoo tästä kuilusta kaiken tarpeellisen.

Hauska sivupiirre ja samalla mahdollisesti se seikka, joka ylipäänsä nostaa kirjan mainitsemisen arvoiseksi on Melenderin (tarpeeksi) hyvä sormituntuma kulttuurin pulssista. Tämä näkyy yksityiskohtina, jotka herättävät metamiehen mielenkiinnon. Päähenkilö esimerkiksi tuntee Adornon ja Horkheimerin työn, mutta ylenkatsoo sitä ja sohaisee samalla vasemmistointelligenttimeemiin. Mitään ei tarjota tilalle ja monetaarisysteemin paremmuus otetaan annettuna, mutta silti kiinnostuin heti.

Hieman samalla tavalla muutamat muut kirjan rahamiehet ovat jossain mielessä demonimaisen hyvin kärryillä ihmsityypeistä ja kulttuurimeemeistä, mitä on tietenkin hankala mieltää realistiseksi; sijoituskonsultitko voisivat tiedostaa tuollaisia asioita? Ja jos voivat, miksi vitussa he sitten ovat edelleen sijoituskonsultteja? Nämä rahamiehet ovat Tekijän vahvistamia, Tekijä on antanut heille pistoksia. He pelaavat shakkiaan tietokoneen avustukella. Vielä parempi olisi viite Deleuzeen tai erityisesti Žižekiin, koska jälkimmäinen on tällä hetkellä monessa yhteiskunnasta vieraantumisen piirissä kuuminta hottia.

Sillä mikä voisikaan olla vasemmistoälykön mielestä pahempaa kuin se, että joku ottaa haltuun hänen obskyyrin kotijumalansa ja vielä halveeraa tätä juuri sillä samalla kapitalismilla, jota kotijumala kritisoi. Eikä edes mitenkään älykkäästi tai nokkelasti, tai oikeastaan ollenkaan: riittää kun jokin saastainen mainitsee nimen. Näin nämä jutut tuntuvat toimivan. Tällainen yliviivaus- ja torppaussysteemi näyttäytyy väistämättä korttipakkana, jonka korttien arvot läpikäyvät sesonkeja. Ajatussysteemin ylitse ajaa toinen ajatussysteemi, jos sen eteen vain jaksetaan tehdä ajatustyötä. Meemin ylitsee ajaa toinen meemi, kunhan meemi kalibroidaan ja estetisoidaan oikein.

Viimeistään tässä vaiheessa touhu alkaa mennä kirjallisten tai retoristen apparaattien virittelyksi, enkä nyt oikein saa kirjoitettua ajatustani loppuun. Tavallaan Melenderin kirjaa on kritiikeissä "luettu väärin". Siinä on mielestäni kysymys yksinomaan siitä, mitä vasemmistoajattelulle voidaan heittää vastapalloon ja miten painavin perustein. Se, ovatko romaanin hahmot moraalittomia, ällöttäviä, kylmiä tai vertauskuvallisia on yhdentekevää. Samoin se, onko kirjassa tarina, opetus tai ylipäänsä juoni. Se on taiteilijan yritys rakentaa kapitalistisen petoeläimen malli pehmeälle humanistille tai arvokkuuteen uskovalle yhteiskuntatieteilijälle. Varsinaiset petoeläimet eivät lue Kunnian miestä, eivätkä ylipäänsä kirjoja, koska heidän ei tarvitse ja koska he ovat immuuneja taiteelle.  

Mainokset
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: