Skip to content

Listat 2008

tammikuu 1, 2009

En päässyt tänäkään vuonna eroon listaamismaniastani, mikä kertoo omaa kieltään siitä, että tunnun keräävän edelleen pääomaa sen sijaan että tekisin mitään ex tempore tai jonkinlaisesta hetken riemusta.

Kirjoja luin, jos mahdollista, vielä vähemmän kuin vuonna 2007, itse asiassa hyvin vähän, mutta toisaalta joukossa oli useita hienoja teoksia. Niin kirja- kuin elokuvalistassakin on tietenkin mukana myös teokset, jotka olen lukenut/katsonut ennenkin. Järjestys on kronologinen.

[Lisäys] Nyt listassa on myös turinaa kirjoista, tähdellä merkityt kannattaa erityisesti tsekata.

 

Juhana Vähänen: Avaa tule  (oivallinen, vaikka pidinkin Cantorin pölystä enemmän; Juhana ilmeisesti on siirtymässä proosan suuntaan) *

Olli-Pekka Tennilä: Ololo (”paras” kotimainen runokirja moneen vuoteen. Jotain sanomaani täällä) *

Pentti Saarikoski: Euroopan reuna  (pidin aina enemmän tästä Saarikosken päiväkirjaproosasta, nimenomaan loppuvuosista.)

Bret Easton Ellis: Vetovoiman lait  (muistaakseni ihan näpsäkkä, jääkylmä tiivistys college-kulttuurista ja sellaisenaan tutunoloinen. tämän, Amerikan psykon ja Lunar Parkin luettuani en osaa vieläkään sanoa onko Ellis hyvä vaiko arvelluttava. Tietyllä tavalla merkittävä joka tapauksessa.)

Deborah Curtis: Touching from a Distance: Ian Curtis and Joy Division (Ian Curtis -myytin purkamista ja toisaalta vahvistamista. Kaveri oli, ainakin tämän perusteella, kusipää.)

Bruno Ernst: M.C. Escherin taikapeili (Escher rules) *

Juha Itkonen: Kohti (kädenlämpöistä.)

Fedor Dostojevski: Idiootti (en itse asiassa jaksanut lukenut aivan loppuun asti; liikevoima jotenkin loppui kesken, vaikka ihan hyvällä meiningillä alkoikin.)

Michel Houellebecq: Alkeishiukkaset (Houellebecq on ihan virkistävä kaveri, aika esseistinen prosaisti, ikävän tarkkanäköisiä huomioita nykyseksuaalisuudesta jotka tunnistin itsessäni ainakin potentiaalisina. Tietynlaista mustan samastumissapen purkamista, siis.) *

Gilles Deleuze: Kriittisiä ja kliinisiä esseitä (no, Deleuze. Tarvitseeko tästä erikseen sanoa jotain? D on inspiroiva ja loistava kirjoittaja silloin, kun jaksaa paneutua) *

Lewis Carroll: Alice’s Adventures in Wonderland (Liisa on itse asiassa kokoelma erilaisia kokeellisuuksia.)

Oscar Wilde: Aristoteles iltapäiväteellä ja muita kirjoituksia (hieman yhdentekevä.)

Pentti Linkola: Voisiko elämä voittaa (Linkola toimii aina. Kun Pentti kuolee, ei Suomeen oikein mitään jääkään. Hesarissa kysyttiin esikoispalkintoehdokkailta melko typerä kysymys ”mikä kirja kaikkien suomalaisten pitäisi lukea”. Siihen vastaisin, että jokin Linkola, jos kohta täysin yhteiskunnallisista syistä, ikään kuin lakialoitteellisesti) *

Kari Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi (tenttikirjaksi yllättävän sujuva ja tiivis yleisesitys, muistaakseni ihan kiinnostava. Tosin tämä ihmiseltä, joka ei tiedä yhteiskunta/talousfilosofiasta oikeastaan yhtään mitään)

Harry Salmenniemi: Virrata että (toinen ”paras” kotimainen runokirja moneen vuoteen, vaikka eihän tätä periaatteessa ole mielekästä lukea. Jotain sanomaani täällä) *

Michel Houellebecq: Oikeus nautintoon (H:sta puhuinkin jo; en varsinaisesti enää edes muista mitä kumpikin romaani käsitteli tai miten ne erosivat toisistaan)

Joel Feinberg: Social Philosophy (joku tenttikirja, josta en muista hirveästi mitään)

Samuel Beckett: Waiting for Godot (Beckett on jännittävä: periaatteessa hänen teoksiaan ei ole enää mielekästä lukea, sillä niissä on paljon löysää ja se tietty kieli on jo siirtynyt eteenpäin. Mutta silti Beckett oli minulle kovin jätkä. Ei multikielistä sössötystä suoltava ja Finnegan-digiylistetty Joyce, vaan Beckett. Parhaiten toimivat näytelmät. En minä viitsi Beckettiä edes tähdellä enää suositella; tämähän nyt on itsestäänselvä juttu)

Jukka Viikilä: Runoja (tiivis ja nokkela. kevyehkö. nimi on provokaatio: eiväthän nämä sinänsä mitään ”runoja” ole. Jotain sanomaani täällä)

Virginia Woolf: A Room of One’s Own (W kirjoittaa feministiesiäidillisesti ihan toimivalla kirjoitusasennolla naisen paikasta. Joo-o)

Paavo Haavikko: Talvipalatsi (onhan se ihan nätti. Haavikossa noin muuten hahmona minua on aina vaivannut tietty suomalainen kylmyys; Haavikko on kokeellinen ja ei ole; Haavikko on jäätävä. Talvipalatsi on taitava, mutta tavallaan kanonisoitunut ohivuotamisen tuloksena siihen pisteeseen, ettei siitä oikein voi sanoa mitään)

Juliet Mitchell: Naisliike (naistutkimuksen klassikot -kurssin kirjoja, muistaakseni 70-luvun jenkkiliikkeiden yleisesittelyä)

Shulamith Firestone: The Dialectic of Sex (saman kurssin kirja, ihastuttavan pähkähulluja ”tietokoneet, tiede ja keinohedelmöitys vapauttavat naiset orjuudesta” -vetoja.)

Armas Alvari: Vuodeaikoja (kotimaisia nuoren miehen kirjoittamia nykynovelleja. tiedätte kyllä)

Franz Kafka: Nälkätaiteilija (Kafkan novelleista ”Muodonmuutos” on selkeästi se, joka saa näkökentän värisemään. Kafkan arvoon nykyään luettuna on vähän hankala sanoa mitään; se on suodattunut täysin kaikkeen olevaan. En minä enää riemusta tätä lukiessani kilju, vaikka vielä lukiossa varmaan kiljuinkin.)

Risto Oikarinen: Katumusharjoituksia (Oikarisen proosarunous on kevyehköä ja sujuvaa, mutta en minä siitä mitään enää muista)

Miia Toivio: Loistaen olet (muistaakseni en oikein osaa suhtautua Miian kirjaan (sic); en mitenkään hirveästi välittänyt)

Markku Soikkeli: Hyvästä on helppo pitää (Soikkelin esseet saisivat olla pidempiä ja tuhdimpia, älyä ja näkemystä Markulla kyllä riittäisi. Nyt touhu haiskahtaa vähän lonkalta ruiskaistulta)

Markus Lammenranta: Tietoteoria (prööt)

Kari Aronpuro: Aperitiff – avoin kaupunki (Aronpuron kollaasikirja on loistava välkähdys kotimaisessa proosassa, todella mainio kirja, kannattaa lukea erityisesti myöhempi painos, jonka loppuun on liitteeksi koottu aikalaislehtien tympeän ylistäviä kritiikkejä ja toisaalta Kemin kaupunginkirjaston johtajan selityksiä, joissa sanotaan että ”Aperitiff” ei ole kaunokirjallisuutta ja miten sen saama suopea vastaanotto suurien kaupunkien kriitikkopiireissä puhuu omaa kieltään kyseisten kriitikoiden taipumuksesta nuuhkia, maistella ja kehua toistensa ulosteita jne. jne (ei tietenkään näillä sanoilla). Kyseinen kirjastonjohta ei huolinut kirjaa kirjaston kokoelmiin, koska hänen käsityksiensä mukaan se ei yltänyt millään tasolla kaunokirjalliseksi teokseksi jne) *

Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1: Combray (Proust on itse asiassa ihan hyvää matskua, jos sietää P:n ranskalaiselta teeastiastolta haiskahtavan lasikuistiproosan ja jaarittelun. Tämä näkemys tietenkin käännöksestä. Neljännen osan puoliväliin jaksoin, sitten totesin että ainakaan siihen mennessä Proust ei ollut varsinaisesti sanonut mitään minua yllättävää, vaikka tavallaan sommitelmallisesti romaanit toimivat hyvin. Toisaalta mielestäni paljon tuolla alalla paljon paremmin toimii DFW:n ”Infinite Jest”. Kirjoitin Proustista jotain silloin taannoin) *

Conversing with Cage: John Cage on his world and his work. Compiled by Richard Kostelanetz. (Cage oli hieno, rauhaisa ja elämäniloinen mies. Säveltäjänä metodiensa puolesta loppujen lopuksi melko mielipuolinen, mutta ajatukset ovat hyviä. Tutustumisen arvoinen haastattelukirja) *

Kari Aronpuro: Tasanko 967 (Enpä ole yhteenkään erityisen huonoon Aronpuroon runokirjaan toistaiseksi törmännyt)

Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 2: Swannin rakkaus. Paikannimet: nimi

J.P. Sipilä: näin eksyneen valmiiksi tehdyille kartoille (sympaattinen pieni runokirja, jota luin vaihtelevalla innolla)

Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä kolme 3: Rouva Swannin ympärillä

Jorge Luis Borges: Haarautuvien polkujen puutarha (Borges on Borges. Oikeastaan tärkeämpiä ovat Borgesin asenne ja suhde tarinoihin ja kieleen kuin varsinaiset kirjoitukset.)

Markku Lahtela: Sirkus (yksi kotimaisen proosan välähdyksistä tämäkin. paljon löysää, tosin)

Peter Høeg: Hiljainen tyttö (agenttitarina runotytöille ja blandatuille Nietzsche-pojille, joiden mielestä perinteiset supersankarit ovat ällöttäviä, mutta omituiset poikkeusyksilöt kummallisine kykyineen ovat silti jännitäviä. Sekasotkuinen mutta silti varsin luettava)

John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa (tuore keskitysleirikäsittely leirin naapurissa asuvan saksalaisupseerin lapsen näkökulmasta, fiktiinen tietenkin. Holokaustin alla voi kirjoittaa mitä hyvänsä; kiinnostus on aina taattu. Tämä on kädenlämpöinen, yhden idean kirja, jonka lukee toisaalta hyvin nopeasti)

Wim Wenders: [E]motion pictures – kuvien logiikka (pakoilevaa ja poukkoilevaa kirjoittelua elokuvista, selkeästi Truffaut’n ja Godardin esimerkkien hengessä. jeppismatskua)

Cormac McCarthy: Tie (tämä oli vaikuttava, jopa käännöksenä. Perhanan tiiviisti kirjoitettu ja kylmäävän ajankohtaiselta tuntuva, postapokalyptisen toivottomuuden ja niin kielen kuin kulttuurinkin tyhjentymisen vaellustarina. McCarthy vaikuttaa kovalta papalta muutenkin, tilasin joululahjaksi lisää kirjojaan. Tiestä kirjoitin myös enemmän) *

Tytti Heikkinen: Täytetyn eläimen lämpö (hauska ja taidokas googlerunokirja, jos kohta huhujen mukaan Tytin seuraava hakukonerunokirja on vielä parempi, joten säästän tähden sille. Tästä kirjoitin esikoispalkintokatsauksessa)

Jarmo Valkola: Elokuvat kertovat 2 (turhan juoniselostuksenomaisia kirjoituksia elokuvista)

Olli Heikkonen: Jakutian aurinko (kirjoitin tästä graduani varten parikymmentä sivua kokoelmallisuushuttua [löytyy myös blogistani], enkä toivon mukaan tule lukemaan tätä kirjaa enää ikinä. Heikkonen ratsastaa ruumiilla ja pinttyneillä kliseillä, sanotaanko nyt näin)

Henriikka Tavi: Esim. Esa (Henriikan kirjaa uudestaanluin gradua varten, mutta en ole siitä saanut vielä mitään kirjoitettua, jos saankaan. Kyllähän tämä on kaikkien syytä tsekata.) *

Donald Barthelme: Snow White (ensin oli Beckett, sitten tuli Barthelme. Tosin Barthelmen ”romaaneista” The Dead Father on vielä parempi, täysin suvereeni) *

David Foster Wallace: The Broom of the System (tällä aloitin DFW-surutyöni. Hauska, taitava ja surullinen esikoisteos) *

Richard Matheson: I Am Legend (Mathesonin postapokalyptinen vampyyritarina on pieni ja näppärä)

David Foster Wallace: A Supposedly Fun Thing I’ll Never Do Again (DFW:n maan pinnan yläpuolella leijuvaa esseistiikkaa uudelleenluvussa) *

David Foster Wallace: Oblivion (DFW:n [toistaiseksi] viimeiseksi proosateokseksi jäi tämä novellikokoelma, joka tuntuu menevän vieläkin syvemmälle nimenomaan kielen ja puhejärjestelmien syövereihin. Myös huomattavasti kylmempi kuin DFW:n muu proosa, luultavasti enteilyä lopusta) *

David Foster Wallace: Brief Interviews With Hideous Men (jokseenkin esseistinen ja mukavan irtonainen novellikokokoelma. Mustan sapen purskahdus, jossa oikeastaan tullaan käsitelleeksi nykyisen ironian ja analyysiparalyysin syöverit.) *

Don DeLillo: Falling Man (pettymys. Toisaalta en odottanutkaan mitään kovin erityistä 9/11 -kirjalta. Laahaava, tylsähkö.)

H.P. Lovecraft: The Call of Cthulhu (oli tarkoitus lukea Lovecraftin tuotanto, mutta se jäi toistaiseksi kesken ja luin vain tämän kutuluun. Mitäpä sitä Lovecraftista sanoisi)

Henry Miller: Ilmastoitu painajainen (olin hieman yllättynyt miten toimiva Millerin kirja paikoin oli, siis nykyisen minäni vinkkelistä. Lukiossa olin posketon Miller-fani ja tämän lukeminen palautti joitain pilkahduksia noista ajoista. Miller menee äärestä ääreen: hän on paikoin haltioitunut ja maailmaa suurempi henki joka voi rakkaudellaan tehdä aivan mitä tahansa, paikoin lattea. Mutta tässä on aavistus nomadisesta kirjoittamisesta)

Chris Ware: Jimmy Corrigan – The Smartest Kid on Earth (Tämähän on siis tiiliskivenpaksuinen ”kokeellinen” sarjakuva, jonka kokeellisuus on kuitenkin sinänsä yhdentekevää ja turhaan vastaanoton huomiota vienyttä; itse teos on kuitenkin hyvä. Siinä mielessä kärsii vähän Infinite Jest -syndroomasta: kysymys on kuitenkin pohjimmiltaan ahdistuneista ihmisistä. Tavallaan hyvin elokuvallinen, tuo mieleen ”sundance-leffat” (tällaisen usalaisen tyhjyyden käsittelyn jenkit osaavat), mutta kuitenkin vielä jotenkin syvempi. Corrigania lukiessani muuten vaivuin painajaisunien kaltaisiin, ahdistaviin ja masentaviin tiloihin) *

Donald Barthelme: Not-Knowing – The Essays and Interviews of Donald Barthelme (Barthelmen postuumisti koottuja haastatteluja ja lehtijuttuja. Paljon yhdentekeviä kirjoituksia Barthelmen taidegalleria/elokuvakritiikkokaudelta (molemmat olivat lyhyitä sivupestejä, joihin hänellä ei varsinaisesti ollut kutsumusta tai ”ammattitaitoa”). Haastattelut ovat kuitenkin loistavia, ne tulisi kaikkien 50-luvun jälkeisen usalaisen proosan kehityksestä kiinnostuneiden lukea) *

Brian Garrett: What is this thing called metaphysics? (melko käsittämätön ABC-logiikan mukainen fasismikirja; missä on ”mannermainen” ajatttelu? En päässyt tätä(kään) tenttiä lävitse)

Duncan Pritchard: What is this thing called knowledge? (ei ihan niin paha kuin yllä, mutta helvetin turhia tenttikirjoja joka tapauksessa. Ja miksi ihmeessä nuo lapselliset otsikot?)

Sofi Oksanen: Puhdistus (Kirjoitin ”Puhdistuksesta” jotain)

Leevi Lehto: Alussa oli kääntäminen (Leevin runouskäsitysprovokaatiota. Näkemykset ja tekstit olivat minulle enimmäkseen tuttuja itsestäänselviä, mutta kyllä siellä jotain uutta oli tälläkin kertaa. Leevi kieltämättä onnistuu olemaan myös hivenen ärsyttävä ja omahyväiseltä haiskahtava, mutta toisaalta niin pitääkin. Tämä kannattaa lukea erityisesti, jos haluaa tietää ”uuden runouden”, ja esimerkiksi minun, juurista ja vaikuttimista, olivat ne sitten tietoisia tai pakenevana energiana tiedostamatta omaksuttuja) *

David Foster Wallace: The Infinite Jest (vuoden loppuun [itse asiassa se on vielä hieman kesken, mutta 3/4 luin vuoden 2008 puolella joten se on listassa jo nyt] luin Wallacen yli 1000-sivuisen järkäleen, surutyön päätökseksi. Jest on niin hyvä, murheellinen, hauska, tärkeä ja kaikin puolin ylimaallinen, että oikein itkettää. Wallacen kielitaju, sommitelmataju, huolestuneisuus, ahdistuneisuus, hauskuus, traagisuus, kyky pitää sormeaan koko usalaisen kulttuurin pulssilla on niin pökerryttävä, että kaikkia muita kirjailijoita, erityisesti tämän maan turtuneita ja näkemyksettömiä lantapallon pyörittäjiä, käy lähinnä sääliksi. Tasoero aivan kaikessa on…naurettava, fantastisen pähkähullu) *

.

Elokuvia katsoin sen sijaan suunnilleen samaa vuosivauhtia kuin edellisvuosinakin, tällä kertaa 186 (tai ehkä 184, muutaman katsoin useampaan kertaan). Elokuvalistaa katsoessani tosin hieman hävettää, sen verran rankalla prosentilla siinä on puhdasta kuraa. Tämä johtuu siitä, että ”oikeita” elokuvia on noin viisinkertaisesti vaikeampi lähteä katsomaan, sillä usein tietää etukäteen, että nyt on tulossa jotain, joka saa minut kokemaan tunteita ja tiloja, luultavasti hankalia ja ahdistaviakin. Erityisesti kotona, asia olisi toinen jos kiertäisin elokuvafestivaaleja (mitä en tee) tai asuisin Orionin lähellä.

Huomasin kuitenkin, että nyt vuoden 2008 aikana viimeistään ”kotoisuusaspekti” alkoi taittua; vaikka kasvoin Hollywood-kuonan parissa ja vaikka sen ääreen asettuminen on aina helppoa ja jotenkin luontevaa, tuntuvat Hollywood-elokuvat jatkuvasti entistä tyhjemmiltä ja jotenkin vahingollisilta. Toisaalta huomaan katsovani lähinnä seikkailu/toiminta/scifi/sarjakuvaelokuvia, koska siitä kehityksestä haluan jostain syystä pysyä kärryllä. Täysin yhdentekevää minulle on sen sijaan, mitä Hollywoodissa tehdään draaman tai romantiikan saralla; tunnetusti usalaiset tekevät paljon ”parempaa” tehostepopkornia kuin draamaa. Poikkeuksena tietenkin ns. Sundance-elokuvat, nuo vasemmisto-oudot ja nukkavierut indie-elokuvat, jotka uppoavat tiettyyn ainekseen kuin renkipoika entiseen piikatyttöön. Esim. Juno.

Ymppään tässä listaukseen mukaan riemuksenne ja iloksenne tähdet yhdestä kolmeen, missä yksi tähti on jotakuinkin ”luonnonvarojen sekä ajan hukkausta / tyhjää tunnetta aiheuttava”, kaksi tähteä ”motivoitu” ja kolme tähteä ”erinoimainen”.

 

Pervert! (Jonathan Yudis) *

A Touch of Zen (King Hu) **

Beautiful (Sally Field) *

Broken Saints (Brooke Burgess) **

Werckmeister harmóniák (Béla Tarr) ***

Andrei Rublev (Andrei Tarkovski) ***

Fountain (Darren Aronofsky) *

Sunshine (Danny Boyle) *

Predator (John McTiernan) **

Sennen joyû (Satoshi Kon) **

Lara Croft Tomb Raider: The Cradle of Life (Jan de Bont) *

Cross of Iron (Sam Peckinpah) ***

Control (Anton Corbijn) **

Eight Legged Freaks (Ellory Elkayem) *

The Brood (David Cronenberg) **

No Country for Old Men (Joel & Ethan Coen) **

Jesus Camp (Heidi Ewing, Rachel Grady) **

National Treasure (John Turteltaub) *

Du Levande (Roy Andersson) *

Benny’s Video (Michael Haneke) **

A Zed & Two Noughts (Peter Greenaway) ***

4 luni, 4 saptamani si 2 zile (Cristian Mungiu) ***

Punishment Park (Peter Watkins) **

Blueberry (Jan Kounen) *

Suna no onna (Hiroshi Teshigahara) ***

Vozvrashcheniye (Andrei Zvyagintsev) ***

Stardust (Matthew Vaughn) *

Seppuku (Masaki Kobayashi) ***

The Shining (Stanley Kubrick) **

North by Northwest (Alfred Hitchcock) ***

A Fistful of Dollars (Sergio Leone) **

Blade: Trinity (David S. Goyer) *

Hitman (Xavier Gens) *

Hamlet (Kenneth Branagh) **

Saikaku ichidai onna (Kenji Mizoguchi) ***

Kiss Kiss, Bang Bang (Shane Black) **

The Butterfly Effect (Eric Bress, J. Mackye Gruber) **

Les Parapluies de Cherbourg (Jacques Demy) **

Repo Man (Alex Cox) **

Ken Park (Larry Clark) *

AVP: Alien vs. Predator (Paul W.S. Anderson) *

Death Proof (Quentin Tarantino) *

Blade Runner (Ridley Scott) ***

The Abyss (James Cameron) **

Fukushû suruwa wareniari (Shohei Imamura) **

Cypher (Vincenzo Natali) *

India Song (Marguerite Duras) *

Le Diable probablement (Robert Bresson) **

The X-Files – Fight the Future (Rob Bowman) *

Salò o le 120 giornate di Sodoma (Pier Paolo Pasolini) **

xXx (Rob Cohen) *

Nostalghia (Andrei Tarkovski) ***

Valehtelija (Mika Kaurismäki) **

The Last Command (Josef von Sternberg) ***

Offret (Andrei Tarkovski) ***

The Naked Gun: From the Files of Police Squad! (David Zucker) **

Raiders of the Lost Ark (Steven Spielberg) ***

The Naked Gun 2½: The Smell of Fear (David Zucker) *

Indiana Jones and the Temple of Doom (Steven Spielberg) **

Ljuset håller mig sällskap (Carl-Gustav Nykvist) **

The Maltese Falcon (John Huston) ***

Deep Rising (Stephen Sommers) *

Indiana Jones and the Last Crusade (Steven Spielberg) ***

Calamari Union (Aki Kaurismäki) **

Gekijyouban hagane no renkinjutsushi (Seiji Mizushima) *

The Devil’s Advocate (Taylor Hackford) *

The Andromeda Strain (Robert Wise) **

Indiana Jones and the Kingdom of the Crystal Skull (Steven Spielberg) *

Troy (Wolfgang Petersen) *

Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan (Larry Charles) **

Bom yeoreum gaeul gyeoul geurigo bom (Kim Ki-duk) **

Casino Royale (Martin Campbell) **

Berlin: Die Sinfonie der Grosstadt (Walter Ruttmann) **

The Serpent’s Egg (Ingmar Bergman) **

Dieu est grand, je suis tout petite (Pascale Bailly) ** (tässä on Audrey Tautou -lisätähti)

Notre Musique (Jean-Luc Godard) *

Batoru rowaiaru (Kinji Fukasaku) *

Orfeu Negro (Marcel Camus) **

Braveheart (Mel Gibson) *

8 Mile (Curtis Hanson) *

The Black Hole (Gary Nelson) *

Girl on a Motorcycle (Jack Cardiff) *

Vampyr (Carl Theodor Dreyer) **

Pandora’s Box (Georg Wilhelm Pabst) **

Spider-Man 3 (Sam Raimi) *

The Darjeeling Limited (Wes Anderson) **

Alien vs. Predator 2: The Requiem (Colin Strause, Greg Strause) *

Tanin no kao (Hiroshi Teshigahara) ***

Fahrenheit 451 (François Truffaut) **

Basic (John McTiernan) *

The Lost World – Jurassic Park (Steven Spielberg) *

À la folie… pas du tout (Laetitia Colombani) *

Musashino fujin (Kenji Mizoguchi) ***

Otoshiana (Hiroshi Teshigahara) **

The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy (Garth Jennings) *

Sky Captain and the World of Tomorrow (Kerry Conran) *

Miami Vice (Michael Mann) **

Derrida (Kirby Dick, Amy Ziering Kofman) **

The Astronaut’s Wife (Rand Ravich) *

Zizek! (Astra Taylor) **

Death Becomes Her (Robert Zemeckis) *

The Barbarians (Ruggero Deodato) ***

The Dark Knight (Christopher Nolan) ** (tässä on ”ajankohtaiset ilmiöt: Heath Ledger” -lisätähti)

Casino Royale (Martin Campbell, 2. kerta tänä vuonna, (sic)) **

Ronja Rövardotter (Tage Danielsson) **

The Pervert’s Guide to Cinema (Sophie Fiennes) ***

4: Rise of the Silver Surfer (Tim Story) *

Ángel exterminador, El (Luis Buñuel) ***

Die Another Day (Lee Tamahori) *

Mulholland Drive (David Lynch) **

Constantine (Francis Lawrence) * (vaikka olenkin katsonut tämän 3 kertaa, eli jokin siinä kiehtoo)

Fata Morgana (Werner Herzog) **

The Ninth Gate (Roman Polanski) * (tämänkin olen katsonut 3-4 kertaa…)

Fight Club (David Fincher) **

The Science of Sleep (Michel Gondry) **

Hot Shots! (Jim Abrahams) **

The Meaning of Life (Terry Jones, Terry Gilliam) ***

Kung fu (Stephen Chow) *

Ali G Indahouse (Mark Mylod) *

Zerkalo (Andrei Tarkovski) ** (minun kirjoissani muuten pahimmin nostalgisointiin vajoava Tarkovski, jotenkin irtonainen ja satunnainen)

Chat gim (Tsui Hark) *

Jules et Jim (François Truffaut) **

The Ring (Gore Verbinski) **

Only Angels Have Wings (Howard Hawks) ***

Analyze This (Harold Ramis) *

Heima (Dean DeBlois) **

Hauru no ugoku shiro (Hayao Miyazaki) **

Gilda (Charles Vidor) **

La Notte di San Lorenzo (Paolo & Vittorio Taviani) ***

The White Diamond (Werner Herzog) ***

Days of Heaven (Terrence Malick) **

La charme discret de la bourgeoisie (Luis Buñuel) **

Vozvrashcheniye (Andrei Zvyagintsev, 2. kerta tänä vuonna) ***

A Nightmare on Elm Street: The Dream Child (Stephen Hopkins) *

Cape Fear (Martin Scorsese) *

Gycklarnas afton (Ingmar Bergman) **

Ace in the Hole (Billy Wilder) **

I Am Legend (Francis Lawrence) *

Man of Aran (Robert J. Flaherty) ***

Yin yin (Edward Yang) ***

Der Untergang (Oliver Hirschbiegel) *

Twin Peaks: Fire Walk With Me (David Lynch) **

Underground (Emir Kusturica) ** (toisella kerralla muuten paljon heikompi kuin ensimmäisellä joitain vuosia sitten. mainio leffa silti)

Syriana (Stephen Gaghan) *

Juno (Jason Reitman) **

Star Wars: Episode III – The Revenge of the Sith (George Lucas) ** (yksi lisätähti jedimytologiaonanoinnin vuoksi)

The New World (Terrence Malick) ***

Star Wars: Episode IV – A New Hope (George Lucas) **

Popiól i diament (Andrzej Wajda) **

2046 (Wong Kar Wai) **

The Mask of Zorro (Martin Campbell) *

Tetsuo (Shinya Tsukamoto) **

Ça commence aujourd’hui (Bertrand Tavernier) **

La Notte (Michelangelo Antonioni) *** (Huvittava elokuva, jonkinlainen modernistisarkkitehtuurisen ranskistaideleffan tiivistymä ja sellaisenaan tuttu kuin omat taskuni. Sen vuoksi myös hieman banaali.)

Don’t Come Knocking (Wim Wenders) **

Quantum of Solace (Marc Forster) *

There Will Be Blood (Paul Thomas Anderson) **

Saw 2 (Darren Lynn Bousman) *

Paths of Glory (Stanley Kubrick) **

Blue Velvet (David Lynch) ***

Born to Be Bad (Nicholas Ray) **

Iron Man (John Favreau) **

Sweeney Todd: The Demon Barber of Fleet Street (Tim Burton) *

The Fifth Element (Luc Besson) * (ei tunnu kestävän aikaa, tai ainakaan enää 4.-5. katsomiskertaa)

Lost Highway (David Lynch) ***

The Pervert’s Guide to Cinema (Sophie Fiennes, 2. kerta tänä vuonna) ***

Eyes Wide Shut (Stanley Kubrick) **

Seom (Kim Ki-duk) **

La Haine (Mathieu Kassovitz) **

Animal House (John Landis) **

The Killing (Stanley Kubrick) **

Inland Empire (David Lynch) **

The General (Buster Keaton) ***

The Incredible Hulk (Louis Leterrier) *

Pink Flamingos (John Waters) **

Van Helsing (Stephen Sommers) *

Demon Seed (Donald Cammell) **

Conan the Destroyer (Richard Fleischer) *

Mission: Impossible III (J.J. Abrams) *

Urgh! A Music War (Derek Burbidge) **

Sideways (Alexander Payne) ** (Jouluaattona suoritettu Sidewaysin 2. katsomiskerta upotti minut hetkelliseen masennukseen, muuten)

The Brothers Grimm (Terry Gilliam) *

Kummelin Jackpot (Pekka Karjalainen) *

Laitakaupungin valot (Aki Kaurismäki) **

Hancock (Peter Berg) *

Advertisements
8 kommenttia leave one →
  1. Nimetön permalink
    tammikuu 2, 2009 7:52 am

    No…
    jumalavita! Kiitos ideasta; taidan tehdä saman tälle vuodelle. Luetut kirjat ovat listattuna jo kahdelta- kolmelta vuodelta tallessa, mutta miksi ihmeessä en ole tehnyt samaa elokuvien suhteen?
    -Teemu

    • Nimetön permalink
      tammikuu 2, 2009 10:55 am

      Re: No…
      Saisko tohon kirjaosastolle jonkun semmosen systeemin, että mitkä kirjat on erikoisen suositeltavia sun mielestä? Ne vois vaikka tähdellä merkata, ne, jotka toivoisit meidän muiden luettavaksi.
      Noora

      • tammikuu 2, 2009 1:41 pm

        Re: No…
        joo itse asiassa mietiskelin sitä ja voisin aikani kuluksi naputellakin jotain myös kirjoista.

      • tammikuu 2, 2009 1:41 pm

        Re: No…
        joo itse asiassa mietiskelin sitä ja voisin aikani kuluksi naputellakin jotain myös kirjoista.

    • Nimetön permalink
      tammikuu 2, 2009 10:55 am

      Re: No…
      Saisko tohon kirjaosastolle jonkun semmosen systeemin, että mitkä kirjat on erikoisen suositeltavia sun mielestä? Ne vois vaikka tähdellä merkata, ne, jotka toivoisit meidän muiden luettavaksi.
      Noora

  2. Nimetön permalink
    tammikuu 2, 2009 7:52 am

    No…
    jumalavita! Kiitos ideasta; taidan tehdä saman tälle vuodelle. Luetut kirjat ovat listattuna jo kahdelta- kolmelta vuodelta tallessa, mutta miksi ihmeessä en ole tehnyt samaa elokuvien suhteen?
    -Teemu

  3. Nimetön permalink
    tammikuu 2, 2009 12:05 pm

    Ah, listoja! *fap fap fap*

  4. Nimetön permalink
    tammikuu 2, 2009 12:05 pm

    Ah, listoja! *fap fap fap*

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: