Skip to content

joulukuu 30, 2008
tags:

Käytännön sovellus havahduttaa hänet;

hän nousee ylös ja samassa varjo peittää naisen;

vaikka mielikuvitus ei toimisikaan, saattaa huoneessa silti leijua

erivärisiä osasia;

katsoja puristaa silmiään kiinni jossain muualla;

tuntuu hölmöltä lukea jotain ja saada samaan aikaan kuvattu aistihavainto;

valo värjää vaaleat naamakarvat oranssiksi, se helpottaa oloa;

kuin jokin rauhoittava olemus hevosta – tai ehkä tiikeriä;

kynsien alla on luumunväristä, kuultavaa likaa;

nimenomaan heijastukset tuntuvat jatkuvan, nekin paljastavat jotain;

rakastelu, hengityksen tuoksu, pöyristyttävän karkea unen ääni

viereisestä huoneesta,

ensin kasvavat koivut,

sitten männyt,

lopuksi kuuset; lopulta on pelkkiä kuusia, pimeää.

Mainokset
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: