Skip to content

Spiel mit Mir

marraskuu 24, 2008

Patricia Arquette on melko yhdentekevä näyttelijä, jonka ura ei lopulta lähtenyt kovinkaan kummoiseen liitoon. Se lienee turvallista sanoa. Mutta koska Lynch on Lynch, Lost Highwayssä Arquette on erityisen jäykkä, jähmettynyt ja pehmeän hiljaa vuorosanansa ynisevä ja silti totaalisen pelottava ja vaikuttava. En tiedä näytteleekö hän tarkoituksellisesti kuin nukke (tästä David Foster Wallace toteaa Lynch-esseessään, että Arquetten tarkoitus elokuvassa tuntuu muutenkin olevan "olla objekti") mikä tekisi hänestä itse asiassa melko "hyvän" (kts. edellinen merkintä) näyttelijän, vai onko hän todella vain huono ja jäykkä näyttelijä, mitä Lynch käyttää hyväkseen. Yhdentekevää, sillä Lynch lienee saanut kaipaamansa ja siksi Arquette on erityisen muistettava tässä roolissa. Ja tietenkin ne ainutlaatuiset kulmahampaat, muutama erilainen vamppimekko, kammottavat platformikorkokengät ja keinotekoiselta vaikuttavat hiuslaitteet…

Viime yönä elokuvaa ties monettako kertaa katsoessani pistin ensimmäistä kertaa merkille, että Arquette on kaikkein "luontevin" ja "aidoin" elokuvassa olevissa pornoelokuvapätkissä. Siis niissä Dick Laurentin/Mr. Eddyn (Robert Loggia) tilaamissa pätkissä, joita loppupuolella heijastetaan asunnon seinälle. Yhtäkkiä Arquette vaikuttaa aidolta ja hänen hahmonsa tuntuu vihdoin kokevan jotain, jos kohta se mitä hän kokee onkin pornoelokuvien kokemusten aitoutta. Metapyörre: Arquette näyttelee hahmoa, joka näyttelee/on näytellyt pornoelokuvassa. Eli se että Arquetten hahmo näyttelee pornoelokuvassa on näyteltyä pornoelokuvassa näyttelemistä eikä aitoa pornoa. Siis aitoa siinä mielessä, että tapahtuisi vanha kunnon sisään-ulos-rutiini, mikä jotenkin ontologisesti kunnon pornolta edellytettäneen. 

Hyvin hämmentävä metahyppäys: elokuvan lyhyt pornokohtaus tuntuu aidommalta kuin itse elokuvan todellisuus. Se on täydellisen sopivaa Lost Highwayn tapauksessa. Se saattaa johtua ihan siitäkin yksinkertaisesti seikasta, että pornopätkiä ei ole etäännytetty samalla tavalla kuin kaikki muu Lynchin todellisuudessa; ehkä "pornokasvot" on niin helppo näytellä, että jopa Arquette pystyy siihen (pimeä id-puoli minussa tietenkin sanoisi, että pornokasvot ovat luontevat siksi, koska myös Arquette on pohjimmiltaan likainen pieni lumppu). Saattaisi olla vaikeaa etäännyttää pornon sinänsä hyvin konservatiivista aktia, varsinkin siten että kaikki huomio ei keskittyisi siihen. Tällaisesta "pornon avantgardesta" tai ylipäänsä tuollaisen mahdollisuuden olemassaolosta joku porno/queer-tutkija tietänee paljon enemmän, jos sitä ylipäänsä on tutkittu.

Mahdollisesti asiaton sivupolku
: Sillä pornoon liittyy myös vahva tarinallinen konservatiivisuus, josta Žižek puhuu (ja on syytä muistaa, että saatan tulkita Žižekiä aivan päin helvettiä): porno tuntuu edellyttävän banaalin tarinan (1) (kenties: tekosyyn?) toimiakseen (sillä varmasti pornon tekijätkin tietävät miten typeriä heidän juonikehyksensä ovat) pornona. Jos pornoon sekoitetaan liian toimivaa tai vangitsevaa kerrontaa, siirrytään Žižekin mukaan jonkinlaiseen hypertodellisuuteen, painajaiseen (mikä taasen jotenkin pohjaa siihen, että Z:n ja psykoanalyysin mukaan kaikki halut ovat keinotekoisia ja fantasiat ovat tavallaan todellisia jne). Tähän liittyy edelleen se, että ihmisten (2) nautinto on suurilta osin narratiivista ja fiktionaalista; tarinallistamme seksuaalisen aktin hetkelläkin aktiamme kuvittelemalla ja hekumoimalla. Siis masturbaation tunkeutuminen seksiin, tai toisin päin. Jos tämä jako riistetään, jos fantasian todellisuus tunkee lävitse pornon todellisuuteen, seuraa painajainen. Tällainen murtautuminen tapahtuu Z:n mukaan esimerkiksi La Pianisten eräässä rakastelukohtauksessa, jossa päähenkilöltä (Isabelle Huppert) riistetään fantasia toteuttamalla se (3). Tuloksena on todella hyvin masentava ja erityisen epäeroottinen rakastelukohtaus. Ja niin edelleen. 

(1) Ja voisi sanoa, että banaali Lost Highwaynkin tarina on, jos siitä tarinan on löytääkseen, jos pitää peruskertomuksia banaalina: miehinen impotenssi ja skitsofrenia.

(2) Itse asiassa naisten, miehillä halut ovat hieman toiset, mihin kieltäydyn ottamasta kantaa. Tietenkin Z myöntää, että naiset saavat nautintoa myös fyysisyydestä; kysymys ei ole mistään sulkevasta totaliteetista.

(3) Tässä välissä huomautettakoon, että omasta mielestäni kohtauksessa ei tuota fantasiaa toteutettu, vaan päinvastoin se jätettiin toteuttamatta ja naitiin normaalisti, minkä vuoksi juuri syntyi varsin ankea akti. Toisaalta olen katsonut elokuvan vain kerran ja olen taatusti melkolailla typerämpi kuin Žižek   

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: