Skip to content

Portaikossa konttaavien tyttöjen varjossa

heinäkuu 8, 2008

Kirjaston portaissa joku sopivissa määrin huolitellun näköinen ja turvallinen äiti torui lastaan, pientä ihastuttavan ruskeasilmäistä tyttöä, joka konttasi porrastasanteella pohjattoman murheellinen ilme kasvoillaan, kyynel silmissä. Vieläpä vähän kieroon katsoen, että hän katsoi minuun JA ohitse. ”Ei tämä ole oikea paikka kontata. Konttaako muut täällä? Tuo on on kuule aika naurettavaa. Hukkaat kaikkien aikaa”.

Sain vaivoin hillittyä haluni polvistua ja sanoa, että konttaa niin paljon kuin sielusi sietää, tämä on nimenomaan oikea paikka kontata. Maailmassa ei varmasti ole mitään sen tärkeämpää ja suurempaa kuin konttaaminen kirjaston porrastasanteella, juuri tällä hetkellä. Tietenkin kersa olisi saanut traumoja kun vieras setä ilmaantuu paradigmaan ja äiti olisi käynyt kimppuuni, sillä täällä pidetään huoli omista asioista, mutta näin fiktiokaava aina ajoittain saapuu kaunistamaan kertojamme elämää.

Ystäväni sanoi päivänä menneenä, että vanhemmuus on kiinnostavaa ja haastavaa juuri siksi, koska on varmasti joku keino tehdä se oikein tai toisella tavalla. Ei pelkästään masentavasti. Hieman välineellinen näkökulma noin äkkiseltään katsottuna, mutta takana ovat tietenkin lämpimät ajatukset. Sitä paitsi ehkä niin tulisi suhtautua, huomattavasti parempi tapa se on kuin oma ”lapset muistuttavat minua suomalaisesta harmaasta arjesta ja toiminnan mitättömyydestä, mieluummin kuolen kuin ajattelen sitä ikuista tulemattomuuden hetkeä” -suhtautumiseni.

Luin Proustin Combrayn, outoa että vielä vuosi sitten samainen aloitus tuntui tylsältä enkä päässyt alkua pidemmälle. Proust on ihan harlekiinikamaa, täysin mahtavaa ja sujuvaa luettavaa. Samalla salakavalan nerokkaasti koottu vyöry, jossa luultavasti tulee käsiteltyä keskimäärin aivan kaikki länsimaiselle elämänkokemukselle keskeinen. Huppista keikkaa, näin toimii ihmisen muisti. Oho, näin toimiivat nostalgia ja lapsuus. Väliin pari sanaa rakkaudesta. Tässä välissä käsitellään muutamia keskeisiä luonteenpiirteitä ihmisten sosiaalisessa yhteisökäyttäytymisessä, tietenkin aikalaiskuvaa porvarillisesta Ranskasta ohessa. Jahas, siinä sujahti ohitse musiikin esteettinen kokeminen. Ja miten ellottavan elegantisti kaikki tuo kuljetetaan mukana, se on kuin jokin sisäsiisti trombi. Ja siellä täällä olkia kohauttaen heitettyjä totuuksia esimerkiksi tästä lukijasta itsestään:

”Kaikista rakkauden syntysyistä ja pyhän tuskan levittäjistä tehokkaimpia on varmaan tämä kiihtymyksen aalto, joka joskus pyyhkäisee ylitsemme. Henkilö, jonka seurassa sillä hetkellä viihdymme, tapaa siinä kohtalonsa, sillä me tulemme rakastamaan nimenomaan häntä. Sitäpaitsi on sivuasia, miellyttikö hän meitä siihen mennessä enemmän tai edes yhtä paljon kuin muut. Riittää, että rupeamme pitämään vain hänestä ja yksinomaan hänestä. Ja tämä ehto toteutuu, kun – siinä silmänräpäyksessä, jolloin hän pujahtaa käsistämme – hän seurassaan nauttimamme mielihyvän kaipuu väistyy välittömästi ahdistuneen halun tieltä, joka kohdistuu tähän samaan henkilöön, mielettömän halun, jota tätä maailmaa säätelevien lakien mukaan on mahdoton tyydyttää ja vaikea parantaa – järjettömän ja tuskallisen halun tieltä, joka tähtää toisen ihmisen omistamiseen.”

Entä mitä pitäisi tehdä siinä vaiheessa, kun ollaan saatu selville (tai ainakin niin luullaan) tunteiden ja ajatusten toimintamallien alkuperä? Puhun siis terapiasta. Väinämöinen osasi tyrehdyttää verenvuodon jahka ensin otti selville raudan synnyn ja varmasti huoneessa ei ole niin kylmä jos sulkee ikkunan, mutta mikä saa ihmisen luulemaan, että aivopierujen kausaatio toimisi samalla tavalla? Ehkä siitä(kin) syystä psykoanalyysi on keinohedelmöittänyt neurootikkojen valtakunnan.

But I digress.
 

Mainokset
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: