Skip to content

Touko 4, 2008
tags:

Yhteisöllisyyden, tai yhteinen yksilöllisyyden tunne, halu ostaa iltapäivälehti ja lukea se jossain muualla kuin kotona, ravintolavaunu ei ole niin merkittävä kuin hotellihuone, joskin siinäkin on jo liiallista eristymistä, se kasvaa huoneessa.

                                                                   Ajatuskulku syöksyä alas parvekkeelta, tai tyrkätä joku, tai avata liikkuvan auton tai junan ovi ja yhtyä viivaan, joskin siinäkin on liiallista kuvallisuutta. Se lähtee lapsesta hakkaamalla.

                                             Julkisuuden henkilöt näyttävät yhtä vastaheränneiltä myös vieraissa kaupungeissa, näissä on aina kysymys itselle vieraista asioista ja siitä, miten tutut asiat suhteutuvat tuohon kaikkeen, joskin on sairasta ja väärin ajatella julkisuuden henkilöitä kiintopisteinä. Ehkä olen lattea.

                                Nukahtaminen kulkee mukanamme. Se aukeaa kuin solmu, vaikka jokin haiseekin toisella tavalla. Pehmeys sänkyvaatteissa viittaa usein turvalliseen hieroutumiseen. Joskin on vaarallista puhua nukahtamisesta, sillä se mitä tarkoitin sanoa oli, että olet huomenna, joka tapauksessa, aivan toinen ihminen.

Advertisements
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: