Skip to content

huhtikuu 4, 2008

”Andrei Tarkovsksille (1932-1986) elokuva oli taidetta. Taide puolestaan on ’ihanteen kaipuuta’. Teoksessa taiteilija ilmaisee aina arvonsa, itselleen tärkeimmät ja läheisimmät asiat. Siten taide on aina subjektiivista. Mitä lähemmäs ohjaaja pääsee elämäänsä, sitä pakottomampi teoksesta tulee. Taiteessa ei kokeilla mitään, eikä taide ole koskaan älyllistä. Taideteos on aina valmis kokonaisuus, luotu maailma. Onnistuneessa teoksessa lavastus, leikkaus, valaistus, näyttelijätyö ja jopa värimaailma katoavat ja katsoja imeytyy otosten rytmiin ja tunnelmaan. Taiteessa keinot eivät saa koskaan näkyä. Jos katsoja jää ihastelemaan vaikkapa kameran sulavia ja yllättäviä liikkeitä, teos on epäonnistunut.”

-Jouni Avelin, Kulttuurivihkot 1/2008

Mainokset
18 kommenttia leave one →
  1. Nimetön permalink
    huhtikuu 4, 2008 1:15 pm

    yksi ja sama
    On se hyvä, että vielä löytyy ihmisiä jotka tietävät miten taide määritellään.
    Taide on tosiaan yksi ja Tarkovskin avulla voi selittää kaiken.
    Se on AINA subjektiivista.
    Siinä ei kokeilla mitään. Ei, koskaan.
    KOSKAAN se ei ole älyllistä.
    AINA se on valmis kokonaisuus.
    Taiteessa keinot eivät saa KOSKAAN näkyä.
    Hyvä, että yleistetään.
    Hoh hoijaa.
    (P.S. Ei tarkoitettu Tarkovskin kritiikiksi. Lukaisin aikanaan Martyrologian ja päiväkirjat enkä muista että niissä olisi näin armotonta ohjeistamista. Vai muistanko väärin?)

    • huhtikuu 4, 2008 1:53 pm

      Re: yksi ja sama
      Niin, tämä nyt on eräs taidekäsitys, joka on puhtaudessaan ja tiukkuudessaan lähes askeettinen. En voi kuin kunnioittaa sitä ja hiljentyä sen äärellä. Siitä puuttuvat myönnytykset ja postmodernille ajalle tyypilliset löysäilyt ja ennen kaikkea käsitetaiteellistukset. Maailma tarvitsee peräänantamattomia tosikkoja ja paljon.
      Tämä on tietenkin Avelinin tulkinta aiheesta, mutta Tarkovskin kirjoitukset kolme neljä kertaa lukeneena voin olla samaa mieltä. Ne ovat varsin täynnä eräänlaisia ohjeistuksia, erityisesti ”Vangittu aika”.
      Kyseessä kun oli kuitenkin kuriltaan ja filosofialtaan lähes keskiaikaisia ikonimaalareita vastaava taiteilija. Nämä ovat ideaaleja, joihin Tarkovski tuskin itsekään myönsi päässeensä, mutta joita hän silti elokuvissaan noudattaa. Se on hänen elokuvista varsin helppo nähdä ja vastaavasti tunnistan sen vastaiset piirteet myös herkästi.
      Kysymys on siis Tarkovskin taidekäsityksestä, ei mistään yleisestä. Yleinen ei ole kiinnostavaa, koska joku sen kieltää kuitenkin. Voi olla vain henkilökohtaisesti selvillä asioista ja niiden totuudesta. Tarkovski koki olevansa. Minä uskon häntä. Silti minulla ei ole mitään ongelmaa katsoa heti Tarkovskin perään jotain kokeellista arthouse-kamaa. Paskaa elokuvaahan ne ovat, mutta saapahan vähän älyllisiä ideoita omiin kirjoituksiinsa.

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 4, 2008 3:36 pm

        Re: yksi ja sama
        Tiukka? Ei tuollainen määritelmä ole lainkaan tiukka. Ollakseen tiukka sen tulisi olla täsmällinen. Lopulta mielestäni tuo siteeraamasi pätkä on sisällöltään juuri niin yleistävä, että se ei ”tinkimättömyydessään” enää kommunikoi, ainakaan minulle.
        Kuten sanoitkin, kun Tarkovski sanoo: ”Taiteessani en kokeile”, se on ymmärrettävää. Mutta pointti on edelleen, että kuka tahansa voi heittää tuollaista läppää (”taide ei ole koskaan kokeellista”). Jos sitä ei yksilöi, tarkenna, tarjoa konkreettisia esimerkkejä, se voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.
        Ja eikö tämä ole juuri se tapa, jolla postmodernistitkin usein löysäilevät: esimerkkinä usein epämääräiset ”difference, differance”-löpinät.
        Ja elokuvaesseistit, ne vasta löysäilevätkin (ks. Filmihullu)
        Ehkä minua tuossa Tarkovski-kultissa on aina häirinnyt oppilasten palvonta, joka tuntuu aina ohjaavan sellaiseen samanaikaisesti sekä hämärään että dogmaattiseen retoriikkaan.
        Se on ärsyttävää. Jos heitellään tiivistyksiä, niin olkoon oikeasti tiiviitä ja olkoon oikeasti jostakin. Sitten kun siihen vielä liitetään sellainen ”oo te suuri mestari suutelen varpaitenne”-onanointi niin kyllä sattuu päähän.
        ”Maailma tarvitsee peräänantamattomia tosikkoja ja paljon.”
        NOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOooooooooooooo….
        (Epätoivoa)
        Niitä meillä on kyllä ihan tarpeeksi. (Itsekin näen joskus peilistä sellaisen.)
        Ja niin harvoilla tosikoista on Tarkovskin visio.

      • huhtikuu 4, 2008 4:02 pm

        Re: yksi ja sama
        Joo tarkoitin tietysti vision omaavia tosikkoja. Kuten vaikka Antti Nylén. Tai Pentti Linkola. Tai Tarkovski.
        Harmi jos ei sinulle kommentoi, minulle kommentoi.

      • huhtikuu 4, 2008 4:02 pm

        Re: yksi ja sama
        Joo tarkoitin tietysti vision omaavia tosikkoja. Kuten vaikka Antti Nylén. Tai Pentti Linkola. Tai Tarkovski.
        Harmi jos ei sinulle kommentoi, minulle kommentoi.

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 4, 2008 3:36 pm

        Re: yksi ja sama
        Tiukka? Ei tuollainen määritelmä ole lainkaan tiukka. Ollakseen tiukka sen tulisi olla täsmällinen. Lopulta mielestäni tuo siteeraamasi pätkä on sisällöltään juuri niin yleistävä, että se ei ”tinkimättömyydessään” enää kommunikoi, ainakaan minulle.
        Kuten sanoitkin, kun Tarkovski sanoo: ”Taiteessani en kokeile”, se on ymmärrettävää. Mutta pointti on edelleen, että kuka tahansa voi heittää tuollaista läppää (”taide ei ole koskaan kokeellista”). Jos sitä ei yksilöi, tarkenna, tarjoa konkreettisia esimerkkejä, se voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.
        Ja eikö tämä ole juuri se tapa, jolla postmodernistitkin usein löysäilevät: esimerkkinä usein epämääräiset ”difference, differance”-löpinät.
        Ja elokuvaesseistit, ne vasta löysäilevätkin (ks. Filmihullu)
        Ehkä minua tuossa Tarkovski-kultissa on aina häirinnyt oppilasten palvonta, joka tuntuu aina ohjaavan sellaiseen samanaikaisesti sekä hämärään että dogmaattiseen retoriikkaan.
        Se on ärsyttävää. Jos heitellään tiivistyksiä, niin olkoon oikeasti tiiviitä ja olkoon oikeasti jostakin. Sitten kun siihen vielä liitetään sellainen ”oo te suuri mestari suutelen varpaitenne”-onanointi niin kyllä sattuu päähän.
        ”Maailma tarvitsee peräänantamattomia tosikkoja ja paljon.”
        NOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOooooooooooooo….
        (Epätoivoa)
        Niitä meillä on kyllä ihan tarpeeksi. (Itsekin näen joskus peilistä sellaisen.)
        Ja niin harvoilla tosikoista on Tarkovskin visio.

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 5, 2008 10:59 am

        Re: yksi ja sama
        ”postmodernille ajalle tyypilliset löysäilyt ja ennen kaikkea käsitetaiteellistukset”
        Näin löysästi voi sanoa vain jos ei tunne historiaa. Katsopa mitä esim. Petronius sanoo retorikoista Satyriconissaan. Tai Lukianos, tai ihan kuka vaan satiirikko antiikista 1800-luvulle; tai Byronin toteamukset Wordsworthistä ja Coleridgestä.
        Kaikkina aikoina samat tylsät väittelyt, joiden taustalla ei ole mikään taide vaan vanha kunnon ”oneupmanship”, ”taito olla askeleen edellä muita t. muita parempi t. hyötyä muista”.
        Tai alemmuudentunnoista syntyvät psykologiset torjunta- ja puolustusmekanismit. ”Mää en tajuu sua mutta sä oot mulle uhka, siksi mä vähättelen sua.”
        Tai, sitten, tämä tarkovskilainen tai ihan mikä tahansa yleistetyn yhteiskunnallisen kontrollin sisäistetty muoto, kuri. Mistähän hemmetistä sekin sen keksi? Oisko elänyt jotenkin repressiivisessä kulttuurissa?
        -Teemu, ihan kaveripohjalta 😛

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 5, 2008 12:50 pm

        Re: yksi ja sama
        Ylempään kommenttiin:
        Miksi täsmällisyyteen ja kuriin pyrkiminen taiteen tekemisessä olisi ”yhteiskunnallisen kontrollin sisäistetty muoto”?
        Eikö tuossa vedetä useampi viiva yhdeksi suoraksi?

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 6, 2008 8:30 pm

        Re: yksi ja sama
        Heh, enhän mä niin sanonut, tässä sun tulkinnassasi lipsahtaa nyt yleinen erityisen paikalle. En tarkota tätä mitenkään ilkeesti; ymmärrän kyllä hyvin että ton mun väitteeni voi lukea jonain vulgaarina althusserilaisuutena, mutta äh…jos haluat jotenkin enemmänkin keskustella siitä että mitä mä oikeesti tarkotin niin en mää tiedä, onko tää nyt oikeesti niin tärkee asia?
        -TM 🙂

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 7, 2008 10:07 am

        Re: yksi ja sama
        OK, eipä kait. Minä nyt vaan tartun kärkkäästi yksityiskohtiin, mistä pakkomielteestä Neliapinakin on saanut kärsiä. En ymmärrä kenenkään vastauksia ilkeilynä, enkä sellaista itsekään harrasta, vaan kommentit lähtevät ihan vilpittömästä keskustelunhalusta.
        Tässä tapauksessa minua jäi kiinnostamaan tuo taiteelliselle (itse)kurille annettu negatiivinen sävy.
        Mutta ei se Althusser nyt niin kamalan vulgaari ollut, paljon kiinnostavampi kuin monet nykyteoreetikot… 🙂

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 7, 2008 11:04 am

        Re: yksi ja sama
        Juu ei Louis ollut vulgaari, mutta on olemassa vulgarisoitua althusserilaisuutta, oppia, joka rapistuu matkalla. Ja tosiaan kyse oli yhden taiteilijan erityisestä kurinalaisuudesta omassa kontekstissaan, ei yleisestä ilmiöstä. Tuli vaan muotoiltua asia retorisesti haparoiden.
        Cheers,
        T

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 7, 2008 11:04 am

        Re: yksi ja sama
        Juu ei Louis ollut vulgaari, mutta on olemassa vulgarisoitua althusserilaisuutta, oppia, joka rapistuu matkalla. Ja tosiaan kyse oli yhden taiteilijan erityisestä kurinalaisuudesta omassa kontekstissaan, ei yleisestä ilmiöstä. Tuli vaan muotoiltua asia retorisesti haparoiden.
        Cheers,
        T

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 7, 2008 10:07 am

        Re: yksi ja sama
        OK, eipä kait. Minä nyt vaan tartun kärkkäästi yksityiskohtiin, mistä pakkomielteestä Neliapinakin on saanut kärsiä. En ymmärrä kenenkään vastauksia ilkeilynä, enkä sellaista itsekään harrasta, vaan kommentit lähtevät ihan vilpittömästä keskustelunhalusta.
        Tässä tapauksessa minua jäi kiinnostamaan tuo taiteelliselle (itse)kurille annettu negatiivinen sävy.
        Mutta ei se Althusser nyt niin kamalan vulgaari ollut, paljon kiinnostavampi kuin monet nykyteoreetikot… 🙂

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 6, 2008 8:30 pm

        Re: yksi ja sama
        Heh, enhän mä niin sanonut, tässä sun tulkinnassasi lipsahtaa nyt yleinen erityisen paikalle. En tarkota tätä mitenkään ilkeesti; ymmärrän kyllä hyvin että ton mun väitteeni voi lukea jonain vulgaarina althusserilaisuutena, mutta äh…jos haluat jotenkin enemmänkin keskustella siitä että mitä mä oikeesti tarkotin niin en mää tiedä, onko tää nyt oikeesti niin tärkee asia?
        -TM 🙂

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 5, 2008 12:50 pm

        Re: yksi ja sama
        Ylempään kommenttiin:
        Miksi täsmällisyyteen ja kuriin pyrkiminen taiteen tekemisessä olisi ”yhteiskunnallisen kontrollin sisäistetty muoto”?
        Eikö tuossa vedetä useampi viiva yhdeksi suoraksi?

      • Nimetön permalink
        huhtikuu 5, 2008 10:59 am

        Re: yksi ja sama
        ”postmodernille ajalle tyypilliset löysäilyt ja ennen kaikkea käsitetaiteellistukset”
        Näin löysästi voi sanoa vain jos ei tunne historiaa. Katsopa mitä esim. Petronius sanoo retorikoista Satyriconissaan. Tai Lukianos, tai ihan kuka vaan satiirikko antiikista 1800-luvulle; tai Byronin toteamukset Wordsworthistä ja Coleridgestä.
        Kaikkina aikoina samat tylsät väittelyt, joiden taustalla ei ole mikään taide vaan vanha kunnon ”oneupmanship”, ”taito olla askeleen edellä muita t. muita parempi t. hyötyä muista”.
        Tai alemmuudentunnoista syntyvät psykologiset torjunta- ja puolustusmekanismit. ”Mää en tajuu sua mutta sä oot mulle uhka, siksi mä vähättelen sua.”
        Tai, sitten, tämä tarkovskilainen tai ihan mikä tahansa yleistetyn yhteiskunnallisen kontrollin sisäistetty muoto, kuri. Mistähän hemmetistä sekin sen keksi? Oisko elänyt jotenkin repressiivisessä kulttuurissa?
        -Teemu, ihan kaveripohjalta 😛

    • huhtikuu 4, 2008 1:53 pm

      Re: yksi ja sama
      Niin, tämä nyt on eräs taidekäsitys, joka on puhtaudessaan ja tiukkuudessaan lähes askeettinen. En voi kuin kunnioittaa sitä ja hiljentyä sen äärellä. Siitä puuttuvat myönnytykset ja postmodernille ajalle tyypilliset löysäilyt ja ennen kaikkea käsitetaiteellistukset. Maailma tarvitsee peräänantamattomia tosikkoja ja paljon.
      Tämä on tietenkin Avelinin tulkinta aiheesta, mutta Tarkovskin kirjoitukset kolme neljä kertaa lukeneena voin olla samaa mieltä. Ne ovat varsin täynnä eräänlaisia ohjeistuksia, erityisesti ”Vangittu aika”.
      Kyseessä kun oli kuitenkin kuriltaan ja filosofialtaan lähes keskiaikaisia ikonimaalareita vastaava taiteilija. Nämä ovat ideaaleja, joihin Tarkovski tuskin itsekään myönsi päässeensä, mutta joita hän silti elokuvissaan noudattaa. Se on hänen elokuvista varsin helppo nähdä ja vastaavasti tunnistan sen vastaiset piirteet myös herkästi.
      Kysymys on siis Tarkovskin taidekäsityksestä, ei mistään yleisestä. Yleinen ei ole kiinnostavaa, koska joku sen kieltää kuitenkin. Voi olla vain henkilökohtaisesti selvillä asioista ja niiden totuudesta. Tarkovski koki olevansa. Minä uskon häntä. Silti minulla ei ole mitään ongelmaa katsoa heti Tarkovskin perään jotain kokeellista arthouse-kamaa. Paskaa elokuvaahan ne ovat, mutta saapahan vähän älyllisiä ideoita omiin kirjoituksiinsa.

  2. Nimetön permalink
    huhtikuu 4, 2008 1:15 pm

    yksi ja sama
    On se hyvä, että vielä löytyy ihmisiä jotka tietävät miten taide määritellään.
    Taide on tosiaan yksi ja Tarkovskin avulla voi selittää kaiken.
    Se on AINA subjektiivista.
    Siinä ei kokeilla mitään. Ei, koskaan.
    KOSKAAN se ei ole älyllistä.
    AINA se on valmis kokonaisuus.
    Taiteessa keinot eivät saa KOSKAAN näkyä.
    Hyvä, että yleistetään.
    Hoh hoijaa.
    (P.S. Ei tarkoitettu Tarkovskin kritiikiksi. Lukaisin aikanaan Martyrologian ja päiväkirjat enkä muista että niissä olisi näin armotonta ohjeistamista. Vai muistanko väärin?)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: