Skip to content

Ote päiväkirjasta – unet, rivous, media

helmikuu 5, 2008

Näin taas kollaasiunen, sellaisen greatest hits -tyylisen rantatörmän, johon kaikki nykyiset epävarmuudet ja ongelmat menneisyydestä paakkuuntuvat kuin roska virran mukana. Kateellisuus, hyödyttömyys, taidon puute, ryhmän ulkopuolelle jääminen, lukion tunneilta myöhästyminen koska en aamuisin pääsen ylös (näin ei ikinä käynyt, mutta jostain syystä näen tästä ahdistuksesta jatkuvasti unia), yläasteen häirikköpojat (jotka eivät kiusanneet minua, mutta joiden kanssa sai jatkuvasti olla varuillaan ja vaihdella sosiaalista roolia sopivaksi härskiyksiin ja moraalittomuuteen), ”menneet rakkaudet”…Ja nämä unet lykkäävät aamuisin nousemista, sillä niihin herättyäni en, ehkä hivenen järjenvastaisesti, halua nousta vaan kääriytyä takaisin lämpöiseen kohtuun. Unet jäävät tästäkin huolimatta joskus päälle ja varjostavat päivän ensimmäisiä tunteja.

Jos sinulla on jotain mitä et halua muiden nopeasti näkevän, kannattaa se ympäröidä tekstillä.

Adorno ja Horkheimer sanoivat, että kaikki vastarinta on rivoa ja siten kapitalismin vastaista. Mutta minä sanon, että nykyään kaikki on rivoa, eli ”rivo ei ole enää rivoa”. Mutta rivoa on kaikki ei-ironinen, ei-reflektiivinen, ei-meta. Rivoa on esimerkiksi sentimentaalisuus ja viattomuus. Vielä rivompaa on amoraalinen sentimentaalisuus; tietoinen sentimentaalisuus ei ole enää rivoa, vaan ironista vastatoimintaa. Viattomuus on aina hyvin rivoa.

”Feminismi” ja ”ilmastonmuutos” ovat päässeet nyt siihen pisteeseen, että media noteeraa ne muuttuja X:nä. Muuttuja X on mikä tahansa ”vakava” aihe, jonka ympärille on helppoa luoda fiktiivistä mediapuhetta ja tietynlainen mediahabitaatti. Ilmeisesti tällaisten muuttujien avulla lopulta myydään enemmän lehtiä, tai ainakin pyritään siihen. Nämä muuttujat ovat myös meemejä, joihin kaikkien medioiden on tartuttava. Media sinänsä on täysin moraaliton väline, joka välittää sitä muuttujaa/meemiä, joka sillä hetkellä myy eniten / saa eniten huomiota. Tämän vikkelästi mukautuvan mekanismin avulla kapitalismi muuntaa vastarintaliikkeetkin ruohoksi hevosilleen. Tämän kaiken ohessa saattaa tietenkin tapahtua jotain todellisiakin muutoksia. Ainakin tasa-arvo ja ilmastonmuutos nykyään tiedostetaan yleisellä tasolla ja asioille myös koetetaan tehdä jotain, tosin tuskin niin tehokkaasti ja nopeasti, että kovin moni sukupolvi vielä ehtisi terveestä ja toimivasta planeetasta nauttia.

Mainokset
2 kommenttia leave one →
  1. Nimetön permalink
    helmikuu 5, 2008 10:06 am

    Kapitalistin niittomies tässä moi
    Teoria on hieno homma. Sanoisin kuitenkin, että jos teorian makrotasolta ei päästä käytännön mikrotasolle fiksummin kuin South Parkin alushousutontut, kannattaa teoriaa vielä kehitellä.
    OlliS, kirottu pragmaatikko (ei pragmatisti)

  2. Nimetön permalink
    helmikuu 5, 2008 10:06 am

    Kapitalistin niittomies tässä moi
    Teoria on hieno homma. Sanoisin kuitenkin, että jos teorian makrotasolta ei päästä käytännön mikrotasolle fiksummin kuin South Parkin alushousutontut, kannattaa teoriaa vielä kehitellä.
    OlliS, kirottu pragmaatikko (ei pragmatisti)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: